Puurosen maisema

Puurosenkorva 1900-luvun alussa

Yläkemijoen kylien historian ensimmäinen osa: ”Elämää Yläkemijoen kylissä” julkaistiin lauantaina 25.7. 2015 ja toinen osa: Veden ja metsän viljasta, julkaistaan 20.7. 2019 Auttin kylämarkkinoilla. Ensimmäistä osaa on myynnissä Vanttauskoskella K-Market Jokitorissa, Auttin Kyläkartanossa (Kuusamontie 7237, puh. 016-352 331), Pirttikoskella Rinteen kaupassa ja Rovaniemelle Suomalaisessa kirjakaupassa (Revontulikeskus).  Toista osaa myyvät Jokitori ja Suomalainen kirjakauppa. Molemmat kirjat VOI TILATA LÄHETTÄMÄLLÄ ASIAA KOSKEVA SÄHKÖPOSTIVIESTI OSOITTEESEEN vesa.puuronen@oulu.fi  Kirjojen hinta on 35 E + postituskulut noin 10 E/kirja. Ilmoittakaa tilaussähköpostissa myös matkapuhelimenne numero, koska postista lähetetään ilmoitus kirjan saapumisesta matkapuhelimeen.

Kansinettipieni

Kirjojen ulkoasun on suunnitellut ja sen on taittanut graafikko, kirjankuvittaja ja kirjailija Ulla Etto. 1. osan sisällysluettelo löytyy täältä, sen laajuus on 486 sivua ja 2. osan 380 sivua. Kirjoihin sisältyy artikkeleiden lisäksi kymmeniä valokuvia, karttoja, otteita erilaisista historiallisista asiakirjoista jne. 

Yläkemijoen kylien historian toisen osan sisällysluettelo löytyy klikkaamalla. Nämä kaksi kirjaa ovat kiinnostava lukupaketti kotiseutumme yhdeksän kylän historiasta. Alla kuva 2. osan kannesta. 1943 otetussa kuvassa on tuolloin yhdeksänvuotias Laina Hiltunen isänsä Janne Hiltusen kanssa. Kojamo, jonka Janne uisteli itse tekemällään uistimella Vanttauskosken yläpuolelta, Sievänkarin niemestä, painoi 21 kiloa.

Maistiaisena uuden kirjan sisällöstä on Jouko Saraniemen kirjoittama Kemihaaran Karhumiehet I ja II.(julkaistu 22.2. 2016)Saraniemi kuvaa kirjoituksessaan aikalaislähteiden avulla Kemihaaran eri kylissä (Piittisjärvi, Viirinkylä, Vanttausjärvi, Tennilä) asuneita karhunmetsästäjiä ja karhunkaatoja, jotka ovat tapahtuneet 1800-luvun lopulla. Kuuluisimmat karhunkaatajat Pekka ja Antti Piittisjärvi kaatoivat yhteensä yli 100 karhua. Piittisjärven isä-Pekka ja hänen poikansa Antti olivat maankuuluja metsästäjiä. Lisäksi Filippus Harju-Auttin kertomus kalastuksesta Auttissa ennen sotia (julkaistu 14.11.2017), Pentti Sääskilahden kirjoittama henkilökuva Helpin Eemelistä eli Pekka Emil Määtästä (julkaistu 29.8. 2018), Filippus Harju-Auttin muisteluksia Auttin suojeluskunnasta, metsästyksestä ja kalastuksesta sekä Auttin asutusalueesta (Julkaistu 29.8. 2018).
Pirttikoskella voimalaitostyömaan aikaan asunut Heikki Halko on kirjoittanut kertomuksen Pirttikosken perheparakeilla , joka kuvaa elämää nuoren pojan näkökulmasta. (julkaistu ensimmäisen kerran näillä sivuilla 1.6. 2017).

Yläkemijoen nettihistoriassa (eli näillä sivuilla) julkaistaan edelleenkin kertomuksia ja kuvauksia menneistä tapahtumista sekä niin uusia kuin vanhojakin valokuvia kylistä ja kyläläisistä. 

Olemme ratkaisseet asuinalueemme nimen kirjoitusasua koskevan ongelman: kirjoitamme sen  Yläkemijoki. Marketta Harju-Autti kysyi asiasta kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, josta suositeltiin nimen kirjoittamista asuun Ylä-Kemijoki. He ovat suositelleet myös kylien Ylinampa ja Alanampa kirjoittamista Yli-Nampa ja Ala-Nampa mutta Rovaniemen kaupungin kanta on ollut, että nimet kylien kirjoitetaan yhteen ilman väliviivaa. Tutkimuskeskuksesta oli todettu myös, että joidenkin kuntien osalta on päädytty siihen, että niiden nimet kirjoitetaan ilman väliviivaa, kuten ne on totuttu kirjoittamaan, esimerkiksi Alatornio ja Ylitornio. Ylä-Kemijoki jää tarkoittamaan Kemijoen latva-alueita Pelkosenniemen ja Savukosken yläpuolella.

Näiltä sivuilta löytyy muun muassa geologi Peter Johanssonin artikkeli Yläkemijoen pinnanmuodoista ja geologisesta historiasta  ”Geologian ja maiseman kehitys”, arkeologi Hannu Kotivuoren kirjoitus Yläkemijoen elämästä tuhansien vuosien ajalta arkeologisten löytöjen valossa, Toivo Saunavaaran Mitä tulikaan tehtyä? Työhistoriaa ja muita muisteloita elämän varreltaMuisteluja lapsuudesta ja Muisteluksia evakkomatkasta Ruotsiin vuosina 1944-45, Antero Koivulan ”Evakkoon” -esitelmä ja Raili Alaviirin Runo Viirinkylästä ja kyläläisistä.  Eri kylien sivuilla on niistä kertovia tarinoita ja kuvia kylistä. 

UUSIMMAT KIRJOITUKSET / JULKAISUT:

Marketta Harju-Auttin ”Kun sitä ryssää pelättiin.” Muistelma talvisodan ajalta (julkaistu 8.5. 2019). Veikko Kerätären muistelmia sotavankien metsätöistä jatkosodan aikana (julkaistu 3.12. 2018). Olavi Sääskilahden kirjoitus Harjalan Antista (julkaistu 11.10. 2018) ja Pentti Sääskilahden kertomukset Harjalan Antin potkurista ja Vanttaus- ja Kaihua-joesta (julkaistu 11.10. 2018). Veikko Saraniemen muisteluksia sota-ajoilta. (julkaistu 29.8. 2018).  Pentti Sääskilahti on kirjoittanut huumorin sävyttämiä muisteluksia ja näytelmiä (Kyläreissu 1913, Ristikontekijät), joiden tapahtumat voivat olla keksittyjä, mutta jotka  heijastelevat omaa aikaansa ja ihmisten ajattelua  ja joissa käytetään Yläkemijoen ihmisten puheenpartta. (julkaistu 17.4. 2016)

Seuraavan linkin takaa löytyy lyhytelokuva Neuvostoliiton Korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja Leonid Brezhnevin vierailusta Suomeen syyskuussa 1961: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/164474. Filmissä on lyhyt pätkä myös hänen vierailustaan Pirttikosken voimalaitoksella.  (julkaistu 29.6. 2015)

Veikko Kerätär kertoo Evakkomatkasta, Savotasta, Kämppäelämästä, Hyvistä ja huonoista hevosista ja Yläkemijoella tunnetusta selvännäkijästä Saukon Hannasta. Kerättären Veikon kirjoitukset on julkaistu 22.12. 2014.

Toivo Saunavaara kertoo elämästään, työurastaan ja elämän tapahtumista sekä tapaamistaan ihmisistä savotoilla ja muilla työmailla kirjoituksessaan  Mitä tulikaan tehtyä? Työhistoriaa ja muita muisteloita elämän varrelta. (julkaistu 7.10. 2014). Lisäksi hän kuvaa  kotitalonsa Lanssilan jälleenrakennuksesta Lapin sodan tuhojen jäljiltä ja yhtä kylissä sotien jälkeen kierrelleistä kulkumiehistä Savon-Paavoa, luudantekijää  (julkaistu 10.10.2014).

YLE:n arkistosta löytyy filmi Lapin jälleenrakennuksesta. Filmillä esiintyy Vanttauksen koulun nuori opettaja Kerttu Soudunsaari ja kylän lapsia. Filmi on tehty 1940-luvun lopulla. (julkaistu 24.8.2014)

Nettihistorian ylläpidosta vastaa Vesa Puuronen (vesa.puuronen@oulu.fi).  Tähän osoitteiseen toivon saavani aineistoja (kirjoituksia, kuvia ym.) ja yhteydenottoja. 

Näiden sivujen täydentäminen perustuu Yläkemijoen kylien entisten ja nykyisten asukkaiden aktiivisuuteen.

25.12. 2016 tilaston mukaan sivuja avattiin vuonna 2016 lähes 11 500 kertaa, vierailijoita oli 4731  kolmestakymmenestä yhdestä maasta. Suurin osa sivujen avauksista on tehty Suomesta, seuraavaksi eniten USA:sta ja sen jälkeen Ruotsista. Kaikkiaan sivuja on avattu yli kuuden vuoden aikana yli 81 000 kertaa, vierailijoita on ollut yli 25 000. Sivujen käyttäjien määrä maittain vuosilta 2013 ja 2014 löytyy käyttäjätilastoja-sivulta. SIVUJEN YLLÄPITÄJÄNÄ HALUAISIN SAADA KOMMENTTEJA SIVUISTA: MISTÄ PIDITTE, MITÄ PUUTTUU, MINKÄLAISIA KUVIA HALUAISITTE LISÄÄ?

As site administrator I would like to read your comments on the pages. What did you like, what is missing, what kind of photos would you like to see? Please don’t hesitate to contact me by e-mail vesa.puuronen@oulu.fi

Päivitetty 7.7.2019/vp

Mainokset

3 kommenttia

  1. YKU:n historia. Olemme ryhtyneet muistelemaan Yläkemijoen urheilijoiden tapahtumia lähinnä 1950-1970. Mukana on pitkäaikainen toimihenkilö Jukka
    Nurkkala. Pyydämme kuvia ja kirjoituksia. Kuvia esim. YKU:n oransissa verkka-
    reissa. Kuvia esim.Pekkalan kentän kilpailuista jne.

    • vesapuu

      Hei, oletteko saaneet YKUn historiaan liittyviä kirjoituksia ja kuvia. Tulossa olevaa Yläkemijoen kylien historiateokseen olisi hyvä saada yhden urheiluseurankin historia mukaan. Kyselee Vesa Puuronen

      • Tässä nettiteoksessa on käsitykseni mukaan hyvä Viirin Virin historia 1947-.Perusteellinen kylän historiikki,muista kylistä tuskin löytyy samaa määrää muistiin merkittyä tietoa.Pirttikoskelta on jo kuvia olemassa.Pekkalassa käyn kesän mittaan.Muistiinpanot vielä puuttuu,löytyykö?Nimiä on tiedossa,jotka ilmeisesti kiinnostavat.YKU:n puku löytynee Helsingistä.

Vastaa käyttäjälle karinojonen Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: