YLÄKEMIJOEN HISTORIAA

Puurosen maisema

Puurosenkorva 1900-luvun alussa

Yläkemijoen kylien historian ensimmäinen osa: ”Elämää Yläkemijoen kylissä” julkaistiin lauantaina 25.7. 2015 ja toinen osa: Veden ja metsän viljasta 20.7. 2019 Auttin kylämarkkinoilla. KIRJOJA on myynnissä Vanttauskoskella K-Market Jokitorissa, Auttissa kyläkartanossa ja Rovaniemelle Suomalaisessa kirjakaupassa (Revontulikeskus).  Molemmat kirjat VOI TILATA LÄHETTÄMÄLLÄ ASIAA KOSKEVA SÄHKÖPOSTIVIESTI OSOITTEESEEN vesa.puuronen@oulu.fi  Kirjojen hinta on 35 E + postituskulut noin 11,50 E/kirja. Ilmoittakaa tilaussähköpostissa OSOITTEEN LISÄKSI myös matkapuhelimenne numero, koska postista VOIDAAN lähettää ilmoitus kirjan saapumisesta matkapuhelimeen.

Kansinettipieni

Kirjojen ulkoasun on suunnitellut ja ne on taittanut graafikko, kirjankuvittaja ja kirjailija Ulla Etto. 1. osan sisällysluettelo löytyy täältä, sen laajuus on 486 sivua ja 2. osan 380 sivua. Kirjoihin sisältyy artikkeleiden lisäksi kymmeniä valokuvia, karttoja, otteita erilaisista historiallisista asiakirjoista jne. Yläkemijoen kylien historian toisen osan sisällysluettelo löytyy klikkaamalla. Nämä kaksi kirjaa ovat kiinnostava lukupaketti kotiseutumme yhdeksän kylän historiasta. Alla kuva 2. osan kannesta. 1943 otetussa kuvassa on tuolloin yhdeksänvuotias Laina Hiltunen isänsä Janne Hiltusen kanssa. Kojamo, jonka Janne uisteli itse tekemällään uistimella Vanttauskosken yläpuolelta, Sievänkarin niemestä, painoi 21 kiloa.

Näiltä sivuilta löytyy maistiaisena uuden kirjan sisällöstä Jouko Saraniemen kirjoittama Kemihaaran Karhumiehet I ja II.(julkaistu 22.2. 2016)Saraniemi kuvaa kirjoituksessaan aikalaislähteiden avulla Kemihaaran eri kylissä (Piittisjärvi, Viirinkylä, Vanttausjärvi, Tennilä) asuneita karhunmetsästäjiä ja karhunkaatoja, jotka ovat tapahtuneet 1800-luvun lopulla. Kuuluisimmat karhunkaatajat Pekka ja Antti Piittisjärvi kaatoivat yhteensä yli 100 karhua. Piittisjärven isä-Pekka ja hänen poikansa Antti olivat maankuuluja metsästäjiä. Lisäksi Filippus Harju-Auttin kertomus kalastuksesta Auttissa ennen sotia (julkaistu 14.11.2017), ja muisteluksia Auttin suojeluskunnasta, metsästyksestä ja kalastuksesta sekä Auttin asutusalueesta (Julkaistu 29.8. 2018). Pentti Sääskilahden kirjoittama henkilökuva Helpin Eemelistä eli Pekka Emil Määtästä (julkaistu 29.8. 2018). Pirttikoskella voimalaitostyömaan aikaan asunut Heikki Halko on kirjoittanut kertomuksen Pirttikosken perheparakeilla , joka kuvaa elämää nuoren pojan näkökulmasta. (julkaistu ensimmäisen kerran näillä sivuilla 1.6. 2017). Toivo Saunavaara kertoo elämästään, työurastaan ja elämän tapahtumista sekä tapaamistaan ihmisistä savotoilla ja muilla työmailla kirjoituksessaan  Mitä tulikaan tehtyä? Työhistoriaa ja muita muisteloita elämän varrelta. (julkaistu näillä sivuilla 7.10. 2014).

Alueen nimi – Yläkemijoki

Kirjoitamme asuinalueemme nimen Yläkemijoki. Marketta Harju-Autti kysyi nimen kirjoitusasusta kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, josta suositeltiin nimen kirjoittamista asuun Ylä-Kemijoki. He ovat suositelleet myös kylien Ylinampa ja Alanampa kirjoittamista Yli-Nampa ja Ala-Nampa mutta Rovaniemen kaupungin kanta on ollut, että nimet kylien kirjoitetaan yhteen ilman väliviivaa. Tutkimuskeskuksesta oli todettu myös, että joidenkin kuntien osalta on päädytty siihen, että niiden nimet kirjoitetaan ilman väliviivaa, kuten ne on totuttu kirjoittamaan, esimerkiksi Alatornio ja Ylitornio. Ylä-Kemijoki (Yli-Kemijoki) jää tarkoittamaan Kemijoen latva-alueita Pelkosenniemen ja Savukosken yläpuolella.

Muita kirjoituksia

Täältä löytyy muun muassa geologi Peter Johanssonin artikkeli Yläkemijoen pinnanmuodoista ja geologisesta historiasta  ”Geologian ja maiseman kehitys”, arkeologi Hannu Kotivuoren kirjoitus Yläkemijoen elämästä tuhansien vuosien ajalta arkeologisten löytöjen valossa, Johanssonin ja Kotiovuoren artikkelit on julkaistu historian 1. osassa. Pentti Sääskilahti on kirjoittanut huumorin sävyttämiä muisteluksia ja näytelmiä (Kyläreissu 1913, Ristikontekijät), joiden tapahtumat voivat olla keksittyjä, mutta jotka  heijastelevat omaa aikaansa ja ihmisten ajattelua  ja joissa käytetään Yläkemijoen ihmisten puheenpartta. (julkaistu 17.4. 2016)

Toivo Saunavaaran Muisteluksia evakkomatkasta Ruotsiin vuosina 1944-45, Antero Koivulan ”Evakkoon” -esitelmä ja Raili Alaviirin Runo Viirinkylästä ja kyläläisistä.  T oivo Saunavaara kuvaa  kotitalonsa Lanssilan jälleenrakennuksesta Lapin sodan tuhojen jäljiltä ja yhtä kylissä sotien jälkeen kierrelleistä kulkumiehistä Savon-Paavoa, luudantekijää  (julkaistu 10.10.2014). Veikko Kerätär kertoo Evakkomatkasta, Savotasta, Kämppäelämästä, Hyvistä ja huonoista hevosista ja Yläkemijoella tunnetusta selvännäkijästä Saukon Hannasta. Kerättären Veikon kirjoitukset on julkaistu 22.12. 2014.

Uusimmat kirjoitukset

Nimimerkki Ontto Kyläniemen kertomus matkastaan Wanttaus-laivalla Rovaniemeltä Vanttauskoskelle vuodelta 1924 (julkaistu 11.10. 2019), Marketta Harju-Auttin ”Kun sitä ryssää pelättiin.” Muistelma talvisodan ajalta (julkaistu 8.5. 2019). Veikko Kerätären muistelmia sotavankien metsätöistä jatkosodan aikana (julkaistu 3.12. 2018). Olavi Sääskilahden kirjoitus Harjalan Antista (julkaistu 11.10. 2018) ja Pentti Sääskilahden kertomukset Hakalan Veikko (julkaistu 11.10. 2019), Harjalan Antin potkurista ja Vanttaus- ja Kaihua-joesta (julkaistu 11.10. 2018). Veikko Saraniemen muisteluksia sota-ajoilta. (julkaistu 29.8. 2018).  

Muuta Yläkemijoesta

Seuraavan linkin takaa löytyy lyhytelokuva Neuvostoliiton Korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja Leonid Brezhnevin vierailusta Suomeen syyskuussa 1961: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/164474. Filmissä on lyhyt pätkä myös hänen vierailustaan Pirttikosken voimalaitoksella.  (julkaistu 29.6. 2015)

YLE:n arkistosta löytyy filmi Lapin jälleenrakennuksesta. Filmillä esiintyy Vanttauksen koulun nuori opettaja Kerttu Soudunsaari ja kylän lapsia. Filmi on tehty 1940-luvun lopulla. (julkaistu 24.8.2014)


SIVUISTA

Antero Koivula                                                                                                          anteroj.koivula@gmail.com

Yläkemijoen historiaa nettisivut vuosina 2008 -2019

Perustaminen, ylläpito ja käyttö

Kävin Rovaniemen maalaiskunnan toimistossa 2008. Kiinnitin huomiota, ettei siellä ollut Yläkemijoelta historiallista aineistoa. Kuulin Vesa Puurosen järjestäneen Viirinkylässä palavereita, joissa keskusteltiin kylän menneistä tapahtumista. Soitin Vesalla ja ehdotin Yläkemijoen nettisivujen perustamista. Vesa sanoi: ”Minulla ei ole aikaa eikä rahaa.” Minä sanoin ”Minulla on molempia”. Eläkeläisenä minulla oli aikaa. Mutta rahaa oli vain eläkeläisen tulot.  Minulla ei ollut mitään käsitystä, miten nettisivut perustetaan ja ylläpidetään ja mitä ylläpito maksaa. Soitin ystävälleni, jolla arvelin olevan tietoa em. asioista. Hän kertoi yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneen tyttärensä ylläpitävän nettisivuja ja oletti, että hän auttaisi minua. 

Hanna-tytär toteutti nykymuotoisen Yläkemijoen verkkosivuston ja s-postin sekä opetti niiden käytön minulle parissa tunnissa. Tästä arvokkaasta työstä avulias Hanna ei suostunut ottamaan mitään korvausta eikä myöhemminkään auttaessaan minua nettisivujen käytön pulmatilanteissa. Vesa Puuronen on vuosien varrella parantanut sivujen käyttökelpoisuutta.                

Yläkemijoen historiaa nettisivut vuosina 2008 – 2019

Sain käyttööni ilmaisen WORDPRESS verkkosivuston, mikä on maailman suosituin nettisivusto 34%:n markkinaosuudella. Rekisteröidyin webhotelliin ja sain verkkotunnuksen.                                                                            

Nettisivuille ehdotetut kirjoitukset ja kommentit olen saanut s-postiini hyväksymistäni varten. Tänä aikana ei ole tarvinnut yhtään kertaa huomauttaa hyväksyttäviksi tulleista ehdotuksista. Nettisivuilla käsitellään monipuolisesti ja kattavasti alueen yhteiskunnallista kehitystä ja yksittäisissä kertomuksissa alueen monipuolista elämää.                                                     

Sivuja on avattu seitsemän vuoden aikana 95 847 kertaa. Vierailijoita on ollut 32 409. Suomen lisäksi tuhansia tai satoja avauksia on tullut Ruotsista, Yhdysvalloista, Saksasta, Espanjasta Venäjältä ja pienempiä määriä monista eri maista.

Yläkemijoen nettisivut ovat monien henkilöiden yhdessä ylläpitämä arvokas kulttuuriteko.

Nettisivujen perustaja Antero Koivula

Seuraavassa laatimani kuvaus työurastani: Synnyin Viirinkylässä 7.8.1935.Vanhemmat Juho Pekka Koivula s.2.4.1888,  k.26.1.1966 ja Hilda Emilia Tolonen s. 13.7.1898 Tolosenkylässä k. 29.5.1987. Tulin ylioppilaaksi Rovaniemen Yhteislyseosta 1955. Olin toinen ylioppilas Viirinkylästä. Serkkuni Eeli Autti s. 1912 oli ensimmäinen. Opiskelin Helsingin Yliopiston Maatalous-Metsätieteellisessä tiedekunnassa maitotaloustiedettä ja valmistuin agronomiksi 1962. Opiskeluaikana toimin Maaseudun Nuorten Liittoon kuuluvan Akateemisen Maaseudun Nuorten. (AMN) osaston sihteerinä. Kokoontumispaikka oli Maalaisliiton toimitiloissa Pursimiehen kadulla, ”tupaillat” Neliapilassa. Maalaisliiton puheenjohtajana toimi tuolloin pääministeri V.J. Sukselainen ja puoluesihteerinä Arvo Korsimo. Sihteerinä pääsin läheltä seuraamaan valtakunnan poliittisia tapahtumia ja osallistumaan yliopiston opiskelijoiden poliittisiin keskusteluihin.                                  

AMN:n puheenjohtajana toimi varatuomari Jaakko Pajula, josta tuli myöhemmin V.J. Sukselaisen jälkeen Kansaneläkelaitoksen pääjohtajana. Akateemiset Maaseudun Nuoret aloitti toimintansa laajentamisen valtakunnalliseksi. Sen osastot perustettiin Turkuun, Ouluun ja Jyväskylään.                                                                                                                         

Työpaikat: Valion Vaasan konttori, meijerin isännöitsijä ja Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan alueiden kuljetuspäällikkö 2 v. Minulla oli kova hinku päästä töihin Valiolle Rovaniemelle. En onnistunut. Jo Vaasassa sain tuntumaa Etelä-Pohjanmaahan. Valion konttoripäällikkö kysyi minulta. mistä olen kotoisin. Sanoin: ”Rovaniemen maalaiskunnasta Viirinkylästä.” Hän sanoi: ”Jossainhan sitä täytyy syntyä.” Tämä suorasukainen esitystyyli sopi minulle. Käytin sitä itsekin. En joutunut kokemaan ongelmia.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                       Vaasan jälkeen toimin Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen Meijeriliittojen teknillisenä ja taloudellisena neuvojana ja alueiden osuusmeijereiden tilintarkastajana, asuinpaikkana  Seinäjoki 5v, Kuopiossa yksi vuosi samoissa tehtävissä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan Meijeriliittojen palveluksessa. Inkeroisissa ja Kouvolassa Kymenlaakson Osuusmeijerin teknillisenä johtajana 5 v, Kajaanissa Kainuun Osuusmeijerin teknillinen johtajana 5 v. Vuodesta 1981 lähtien toimin Päijät-Hämeessä Lahden Seudun Meijeriosuukunnan toimitusjohtajana eläkkeelle jäämiseeni asti.  Olen asunut Lahdessa 39 vuotta.  Yli 60 vuoden aikana olen käynyt Viirinkylässä lähes joka vuosi.

Nettisivujemme kirjoittajia

Ensimmäinen nettisivuille kirjoittaja oli Peter Johansson: ”Geologian ja maiseman kehitys” ja toinen Martti Karjalainen ”Elämää Pekkalassa.” Martti Karjalainen ja Esko Ollila aloittivat opiskelun Rovaniemen Yhteislyseossa 1951. Ritva Pelkonen oli aloittanut 1947. Avautuvien sivujen oikeassa palstassa on luettelo kirjoittajista ja otsikot aiheista. Kirjoittajia on ollut 23 ja kirjoituksia 63. Kirjoitusten lukumäärän perusteella aktiivisia kirjoittajia ovat olleet Pentti Sääskilahti 9, Irma Komulainen 8, Veikko Kerätär 6, Toivo Saunavaara 5, Jorma Alaviiri 5 Viirinkylän nettisivulla ja Martti Karjalainen 4.  Kaksi kirjoitusta on Vesa Puuroselta ja Jouko Saraniemeltä, joka on kirjoittanut historiateoksiin  yhteensä 292 sivua. Esko Ollilan kaksi kirjoitusta löytyvät Pekkalan sivustoista.

Yläkemijoen historian molemmat historiateokset pohjautuvat osaksi nettisivujen kirjoituksiin.   Vesa Puuronen on esitellyt julkaistuja teoksia ja niiden saatavuutta.                                                                                                                                                                  

Viirinkylän kirjailijoita

Aloitin nettisivujen laatimisen minulle tutusta Viirinkylästä. Olin saanut vaikutelmia alueen henkisistä voimavaroista. Kylässä oli peräti neljä kirjailijaa

Alpo Illikainen. Kaksi kirjaa.

Alpo Illikainen s.1930 oli alkanut tehdä muistiinpanoja jo kansakouluaikana. Ensimmäisessä kirjassa VIIRILTÄ – SOMPIOON on verraton, seikkaperäinen kertomus LOHESTA. Vaari lähti opettamaan viimeisillä voimillaan korkealla joen törmällä sijaitsevasta asunnosta pojanpojalleen Alpolle suurta tarkkuutta vaativaa lohen pyyntiä uistimella. Karsiman virrassa keskellä jokea oli lohien levähdyspaikka ja toinen vähän ylempänä. Havaintojensa perusteella vaari oli pystynyt paikallistamaan levähdyspaikat. Vaadittiin tarkkuutta laskea uistin ylävirrassa olevasta veneestä LOHEN pienen levähdyspaikan viereen ja taitoa lohen iskettyä uistimeen saada se veneeseen. Kalaretki onnistui. Saaliiksi tuli kaksi suurta lohta.           

Alpo kirjoitti myöhemmin toisen kirjan VIIRILTÄ – SOPMPIOON. OSA II.

Väinö Lesonen. Neljä kirjaa

Väinö Lesosen isä Hariton Lesonen oli muuttanut Viirinkylään Raja-Karjalasta 1920-luvulla. Sodan jälkeen ajat muuttuivat. Hariton joutui poliisi Viljo Arvajan valvontaan. Arvaja oli ymmärtäväinen poliisi. Väinö syntyi Viirinkylässä 1941. Lesosten perhe muutti sodan jälkeen asumaan Alajärvelle. Väinö kävi kansakoulun Vanttauskoskella ja valmistui rakennusmestariksi. Hän voitti J.H. Erkon kirjoituskilpailun 1971 ja seuraavana vuonna ilmestyi hänen ensimmäinen kirjansa ”Kouransilmässä tyhjää.”

Väinö teki osan työurastaan kehitysmaissa. Hänen kaksi kirjaansa perustuvat kotimaahan ja toiset kaksi kehitysmaihin. Lokakuussa 2011 häneltä saamassani e-mailissa hän oli epävarma, saako hän kustantajan käsikirjoitukselleen ”Mekka”. Viesti jatkui: ”Mekan lisäksi minulla on kaksi käsikirjoitusta valmiina, mutta jääräpäisyyteni estää niiden kauppaamisen ennen Mekkaa, sillä aihe on kuuma ja on edelleenkin. Kirjoittelen kuitenkin ajan kuluksi ja aivojen vetreyttämiseksi, muistoissa on hauskaa tarpoa.”  Väinö Lesonen kuoli 72 vuotiaana 2013.

Matti Kiviniemi. Variksen saappaat

Matti Kiviniemen (s.1925) kirja Variksen Saappaat” Muisteluita ja tarinoita Kemijokivarresta. ilmestyi vuonna 2000. Tennilässä joen eteläisellä törmällä oli Jokela, entinen valtion metsätorppa, luontaistaloudessa elävä erämaatalo 1800-luvulta. Jokela oli Matin isän Juho Aleksanteri Kiviniemen (Janne kutsumanimi) syntymäkoti. Matti on kirjoittanut perusteellisen kuvauksen talon tuolloisista elämäntavoista. Tätä kuvausta tuki tarkka luettelo säilytetyistä päivittäin tarvittavista esineistä. Vielä 1930-luvulla oli kesänavetan seinustalla pettuleivän huhmare, jossa oli jonkin verran jäljellä leivässä käytettyä pettua.              

Janne Kiviniemi osti Jokelan lähettyvillä oleva valtion metsätorpan, jonne tuolloin viisihenkinen perhe muutti 1924. Talon nimeksi tuli Rauhala.

Janne Kiviniemi suoritti elämäntehtävänsä metsissä ja uittopuroilla. Näissä töissä hän saavutti kokemusperäisen perusteellisen pätevyyden vastaavan työnjohtajan tehtäviin. Kemihaaran hoitoalueen vastaava hankintatyönjohtaja hänestä tuli 1933. Näytöt työnjohtajan taidoista olivat riittävät ja näin Kivi-Jannesta tuli vastaava työnjohtaja vuosikymmeniksi. Suursavottojen aikoja olivat Tuiskukivalon vuodet 1934- 36. Oli ajokausia, joissa oli 120 hevosta töissä ja miehiä 2 -3 kertainen määrä. Vastaavan kokoisia savotoita oli jatkuvasti. Ukkoherraksi kutsuttu Kivi-Janne oli taitava ja pidetty suursavottojen johtaja.                                                                     

Savotan kauppa oli alkeellinen makasiini. Mitään vuorausta ei oltu tehty. Makasiinin vuoraamisessa tarvittiin suurta kekseliäisyyttä.  Myymälän hoitajaa kutsuttiin Hartsuherraksi.

Varsinkin talvella kovilla pakkasilla kylmässä makasiinissa palelsi. Varusteina täytyi olla pomppatakki päällä ja vinkkelitossut jaloissa. Kalvosinvanttuut olivat tarpeelliset sekä moninkertaisesti muuta villaista. Tällaisiin työolosuhteisin Matti joutui jo nuorena.                                                                                                                                            

Tennilän nuorisoseura perustettiin 1946. Seuran toiminta käsitti monia toimintamuotoja.  Matti Kiviniemi kirjoitti: ”Nuorisoseuran ehkä huomattavin tapahtuma oli Tennilän suvipäivät 1959. Lapin Nsl:n hallitus ei olisi millään halunnut suvipäiviä Tennilään, koska epäili, ettei pieni kylä pysty sellaisia järjestämään. Olin silloin liiton hallituksen jäsen ja vannoin, että ellei juhlien aikana sada vettä, juhlista tulee kyllä kannattavat. Kolmipäiväisten juhlien järjestäminen vaati paljon työtä. Ohjelma oli arvokas. Juhlaohjelmaan sisältyi useita sen ajan keskeisten vaikuttajien esityksiä. Tuhatpäinen yleisö oli juhlapäiviin tyytyväinen.”                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                        Erkki Koivula, kaksi kirjaa

Erkki Koivulan (s.1943 Viirinkylässä) esikoisteos, jännitysromaani Petsamon Verikoirat ilmestyi 2006 ja toinen Suopunkimurha, poliisiromaani 2014.

Nettisivujen tulevaisuus

Osalla ihmisistä on tarve kirjoittaa. Nettisivut tarjoavat tähän oivan mahdollisuuden. Tiedot tallentuvat ”pilveen”, josta ne ovat helposti saatavilla. Luonnollisesti hyvin organisoitu tiedostojen ryhmittely edesauttaa tietojen saatavuutta. Yläkemijoen nettisivujen tietopohja kuvaa ihmisten elintavoissa tapahtuneita muutoksia. Ankeitakin aikoja on eletty. Tulevia muutoksia on vaikea arvioida. Toivottavasti yksittäisten ihmisten toimeliaisuus ja keskinäinen vuorovaikutus kirjautuu vuosittain sanoin ja kuvin Yläkemijoen nettisivuille. Näiltä sivuilta on tulevina vuosina luettavissa monipuolisia kuvauksia alueen toiminnoista.                                  

                          


                                                                                                                                                                   Nettihistorian ylläpidosta vastaa Vesa Puuronen (vesa.puuronen@oulu.fi).  Tähän osoitteiseen toivon saavani aineistoja (kirjoituksia, kuvia ym.) ja yhteydenottoja. 

Näiden sivujen täydentäminen perustuu Yläkemijoen kylien entisten ja nykyisten asukkaiden aktiivisuuteen.

SIVUJEN YLLÄPITÄJÄNÄ HALUAISIN SAADA KOMMENTTEJA SIVUISTA: MISTÄ PIDITTE, MITÄ PUUTTUU, MINKÄLAISIA KUVIA HALUAISITTE LISÄÄ?

As site administrator I would like to read your comments on the pages. What did you like, what is missing, what kind of photos would you like to see? Please don’t hesitate to contact me by e-mail vesa.puuronen@oulu.fi

Päivitetty 11.10.2019/vp

3 kommenttia

  1. YKU:n historia. Olemme ryhtyneet muistelemaan Yläkemijoen urheilijoiden tapahtumia lähinnä 1950-1970. Mukana on pitkäaikainen toimihenkilö Jukka
    Nurkkala. Pyydämme kuvia ja kirjoituksia. Kuvia esim. YKU:n oransissa verkka-
    reissa. Kuvia esim.Pekkalan kentän kilpailuista jne.

    • vesapuu

      Hei, oletteko saaneet YKUn historiaan liittyviä kirjoituksia ja kuvia. Tulossa olevaa Yläkemijoen kylien historiateokseen olisi hyvä saada yhden urheiluseurankin historia mukaan. Kyselee Vesa Puuronen

      • Tässä nettiteoksessa on käsitykseni mukaan hyvä Viirin Virin historia 1947-.Perusteellinen kylän historiikki,muista kylistä tuskin löytyy samaa määrää muistiin merkittyä tietoa.Pirttikoskelta on jo kuvia olemassa.Pekkalassa käyn kesän mittaan.Muistiinpanot vielä puuttuu,löytyykö?Nimiä on tiedossa,jotka ilmeisesti kiinnostavat.YKU:n puku löytynee Helsingistä.

Vastaa käyttäjälle vesapuu Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: