Komulainen, Irma: Auttin kappeli – poimintoja historiasta

Rovaniemen seurakunnassa oli suunniteltu jo 1930-luvulla rakennettavaksi rukoushuoneita myös maaseutukyliin. Vasta sodan jälkeen asiaan päästiin toden teolla käsiksi. Ensin  rakennettiin  Viirin kappeli 1952-1953. Sen arveltiinkin riittävän Yläkemijoelle. Voimalaitosrakentamisen myötä vuosikymmenen lopulla alkoi väkimäärä jokivarrella kuitenkin voimakkaasti kasvaa. Erikoisesti oli työikäisiä perheitä, lapsia ja nuoria.Varsinkin Pirttikoskella toivottiin kiireellisesti seurakunnallista työpistettä. Työ saatiinkin alkuun, kun käyttöön saatu Rovalan parakki sisustettiin seurakunnan tarpeita vastaavaksi työtilaksi, myös Luusuanpirttiä käytettiin.

Viirillä oli siis jo tuolloin kappeli. Kappalaisena toimi aluksi Urpo Kuusiniemi, sitten vuodesta 1958 kolmen vuoden ajan Antero Niva. Muita työntekijöitä alkuvaiheessa olivat seurakuntasisar Airi Vähäsarja, sitten Helena Rapakko sekä nuorisotyöntekijät Toini ja Oiva Levonmäki.

Auttissa oli ollut Juoksuvaaran hautausmaayhdistys ry:n talkoilla tekemä hautausmaa jo vuodesta 1938. Vuonna 1955 hautausmaa luovutettiin seurakunnalle, yhdistys lakkautettiin ja hautausmaa sai nimen Auttin hautausmaa. Vähitellen heräsi ajatus rakentaa hautausmaalle siunauskappeli.Lokakuussa 1963 seurakunnan kirkkovaltuusto päättikin siunauskappelin rakentamisesta Auttin hautausmaalle. Kylän väki piti kuitenkin parempana, että hautausmaalle rakennettavan siunauskappelin sijasta  rakennettaisiin kappeli-rukoushuone kylälle keskeiselle paikalle, ei hautausmaalle. Kappeli voisi toimia siunauskappelina, mutta palvelisi muutenkin monipuolisesti kaikessa seurakuntatyössä. Noihin aikoihin Viirin kappalaisena oli Pekka Halmesmaa ja seurakuntasisarena Vuokko Sihvola.

Kirkkovaltuusto kuuntelikin kyläläisten mielipiteitä ja lähti suunnittelemaan kappelia. Sijoituspaikasta käytiin monet keskustelut. Siihen aikaan ei ollut vielä pysyvää siltaa Pirttikoskessa, joten matka joen takaa oli paljon nykyistä pidemmän tuntuinen. Yksi tarjolla oleva rakennuspaikka oli Tilda ja Pekka Lohelan lahjoittama tontti, jolle he toivoivat jotakin seurakunnallista rakennusta.  Komea ja hyvä olisi ollut paikka myös Auttin niemellä, lähempänä joen takana asuvia. Lopulta päätettiin esittää seurakunnalle, että Lohelan lahjoittamalle tontille rakennettaisiin kappeli, jossa myös hautaan siunaamisia suoritetaan. Ja päätökseen päästiin.

Tärkeäksi näkökohdaksi muodostui tieto, että Pirttikosken yli aletaan rakentaa siltaa ja Ruuhimäeltä Luusuantielle yhdistävää maantietä, joka nykyisin on nimeltään Auttin Yhdystie. Näin ei kirkon sijainnilla ollut kulkemisen kannalta enää suurta merkitystä. Tammikuussa 1965 alkoi suunnittelu. Todettiin, että kirkkosalin lisäksi tarvitaan seurakuntasali, kerhotilat, keittiö sekä asuntoja työntekijöille. Rakennusmestari Toivo Lukkariniemi laati alueen sekä rakennusten piirustukset, ja saman vuoden kesällä alkoi rakennustyö. Pääurakoitsija oli Rakennusliike Havas. Työt lähtivät edistymään suunnitelmien mukaan, rahoitus lainoituksella ja talvikauden jälkeen päästiin jo hankkimaan kalusteita.

Pian päätettiin myös alttaritaulun hankkimisesta taiteilija Elsa Montell – Saaniolta. Hieman epäilevää keskustelua herätti se, että alttaritaulu olisi tekstiili, kangaspuissa tehty kuvakudos.Taulu kuitenkin tilattiin, samalla hankittaisiin myös valkea alttarivaate ja kirjaliina. Alttaritaulu esittää Kemijokea ja sen varren elämää peltoineen, lehmineen, poroineen, revontulineen. Jokeen kuvastuu nouseva punainen aurinko, jossa oleva Kristus-monogrammi edustaa kristillistä ainesta, samoin veden kalvosta kuvastuva risti sekä oikealla oleva kirkko.

Auttin kappelin alttaritaulu

Auttin kappelin alttaritaulu (lähde http://www.rovaniemenseurakunta.fi/toimitilat/auttin kappeli ja seurakuntasali/)

Vaikka alttaritaulun hankinta oli herättänyt epäilyjä, oltiin hyvin nopeasti sitä mieltä, että taulu täyttää kirkkotekstiilille asetettavat vaatimukset: se julistaa, toisaalta se ilmentää paikkakunnan luontoa, sen aineellista ja henkistä elämää. Taiteilijan sanojen mukaan se julistaa omalla tavallaan evankeliumin sanomaa Yläkemijoella. Kappelin sisätilojen tarkastus pidettiin kesäkuussa 1966. Todettiin, että kaikki työt oli erittäin hyvin tehty. Ulkopuolen maalaamista vähän ihmeteltiin, olihan kyseessä puhtaaksi muurattu punatiilirakennus. Kaiken kaikkiaan kuitenkin todettiin, että Auttiin oli saatu kaunis ja hyvin tehty Herran huone.

Syyskuun 4. päivänä 1966, vietettiin kappelin vihkiäisiä. Tuomiorovasti Jorma Sipilä suoritti vihkimisen. Vieraiksi oli kutsuttu kirkon rakentajien lisäksi mm. maaherra, iso joukko kuntien ja seurakuntien edustajia sekä lehti-ilmoituksella koko seurakuntaväki. Kirkkohallituksen pöytäkirjan mukaan ”Auttin kappelin vihkiäisjuhlasta ilmoitetaan neljässä lehdessä: Lapin kansassa, Pohjolan Sanomissa, Pohjolan Työssä ja Kansan Tahdossa. Kenttäateria koko yleisölle päätettiin tarjota Auttin kansakoululla, sisältäen se lohikeittoa, voileipiä, kaljaa ja pullakahvit.” Vihkiäisjuhlaan kokoontui n. 500 henkeä, osa joutui olemaan ulkosalla.Tuomiorovasti Jorma Sipilää avustivat lääninrovasti Heikki Rosma, rovasti Aarne Tuovinen, kirkkoherra Torsti Saraste, sairaalapastori Veikko Pentikäinen, pastori Ilmo Pulkamo sekä pastori Pentti Kopperoinen, joka tällöin oli Viirin kappalaisena.Vihkiäispuheen aiheena oli PS 122: ”Minä iloitsin kun minulle sanottiin: menkäämme Herran huoneeseen” Juhlajumalanpalveluksessa saarnasi kirkkoherra Torsti Saraste, seurakunnan Torvipojat esiintyivät nuorisokanttori Matti Korpin johdolla sekä Yläkemijoen seurakuntakuoro kanttori Eino Miettusen johdolla. Liturgeina olivat Ilmo Pulkamo, Pentti Kopperoinen ja Aimo Ajo.

Kappelinmäelle oli valmistunut myös asunnot työntekijöille. Vuosien myötä asunnot on vuokrattu muille kyläläisille. Nuorisotyöntekijöinä ovat olleet Levonmäkien jälkeen Vuokko Nurmela, Martta Vuorma, Marjatta Puustinen sekä Simo Jäntti,  myöhemmin pitkään Seppo Peteri. Nuorten ja lasten vähennyttyä alueelta tyttötyöntekijän virka siirrettiin kaupunkialueelle v. 1974. Viime vuosina nuorisotyötä ovat hoitaneet mm. Stina Niemi, Merita Orell-Kiviniemi,  Leena Lepistö ja nykyisin Mari Hytinkoski

Myös alle kouluikäisille lapsille seurakunta järjesti kerhotoimintaa monien vuosien ajan. Ohjaajina olivat mm. Lyyli Kinnunen ja Ritva Kerttula. Toiminta jatkui  Auttin kappelinkin tiloissa 1980-luvulle asti, jolloin sen korvasi  kunnan järjestämä kiertävä päiväkerhotoiminta. Aiemmin mainittujen lisäksi ovat seurakuntasisarena toimineet  mm. Eeva – Maija Paksu Anna – Maija Sorvari, sitten Olga Kaipainen, Leena Veikkolainen, nykyisin  Marja-Liisa Ylipulli ja kappalaisena Teuvo Aho, Viljo Juntunen, Seppo Lohi, Raimo Karvonen, vuodesta 1975 Reijo Miettunen, nykyisin Mirja-Liisa Lindström. Kanttorina  oli aiemmin enimmäkseen Eino Miettunen, vuodesta 1976 Mauri Miettunen.

Kappeli tarvitsi myös vahtimestarin. Sitä varten laadittiin johtosääntö, joka hyväksyttiin kesäkuussa 1966. Sen mukaan vahtimestarin tulee toimia kappelikiinteistön talonmiehenä, kappelin suntiona, Auttin hautausmaan hoitajana ja haudankaivajana. Ensimmäinen vahtimestari oli Ali Saunavaara. Vahtimestarin sekä siivoojan tehtäviä ovat vuosien mittaan hoitaneet Tuula ja Heikki Kontio, Veikko ja Eini Kallunki, Saima Askola ja nykyisin Jaana Juntunen.

Tehtävät ja nimikkeet ovat muotoutuneet ajan myötä, nykyisin käytetään seurakuntamestari-nimitystä. Sama välttämätön ja tärkeä henkilö hän kuitenkin on edelleen kappelin toiminnassa. Jo rakennusvaiheessa oli kappeliin suunniteltu urkuja. Rahoituksessa päätettiin vedota paikkakuntalaisten uhrimieleen. Ensimmäisen vuosikymmenen aikana kolehti hyvin usein koottiin kappelin urkurahastolle. Kappelin 10-vuotisjuhlaan saatiinkin uudet urut.

Juhlassa oli väkeä kappelin täydeltä. Vaasalaisen Hans Heinrichin valmistamat 12-äänikertaiset barokkityyliset urut esitteli Mauri Miettunen. Lääninrovasti Arvo Turakka vihki urut käyttöön, lähtösanoinaan: ” Olkoon uudet urut Jumalalle pyhitetty soitin, kaikukoon niiden sävelet Jumalan kunniaksi.” Puhuja totesi soiton ja laulun kautta aikojen kuuluneen elämään. Siitä on saatu iloa ja siitä on saatu lohtua murheeseen. Lääninrovasti Turakkaa avustivat rovasti Torsti Saraste ja jokivarteen jo tullut Reijo Miettunen.

Vuosien aikana on tehty erilaisia korjaustöitä sekä kappelirakennuksessa että asunnoissa, mm. kappelin keittiöön peruskorjaus, ulkomaalaus ja lattioiden kunnostus,  kirkonkellot on peruskorjattu ja laitteisto uusittu.

Paikkakunnan järjestöt ovat vuosikymmenien  aikana halunneet olla mukana rakentamassa omaa kappelia. Auttin ja Pirttikosken diakoniatoimikunnat lahjoittivat  kappeliin hopeisen kastemaljan. Auttin Martat lahjoittivat v.– 69 taiteilija Elsa Montell – Saanion suunnitteleman ja hänen kutomossaan valmistetun vihkiryijyn, nimeltään ”Tiet kulkevat yhteen”. Se on sijoitettuna seurakuntasaliin, josta vihkiäisissä otetaan käyttöön. Juotasniemen diakoniatoimikunta on lahjoittanut kappeliin kastemekon ja pöytäliinoja. Ympäristövuonna 1981 Auttin järjestöt istuttivat 3 kpl vuoden puun, visakoivun, taimia kappelin nurmikolle. Kesällä –81 kyläläisten aloitteesta teetettiin seurakunnan puutarhurilla suunnitelma kappelin piha-alueen kaunistamiseksi. Lähialueen kolmetoista eri järjestöä osallistui joko rahallisesti  tai talkootöin hankkeeseen  ja kappelin ympäristöön istutettiin suuri määrä taimia. Nyt vuosia myöhemmin meillä on kappelin puisto.

Seurakunta on hankkinut kappeliin lähetyskynttelikön sekä kirkkosalin somistukseksi  v. 1997 tekstiilitaideteossarjan, Via dolorosa – Ristin tie. Sen on suunnitellut taideopiskelija Mika Keränen. Teos kuvaa pääsiäiskertomuksen sanomaa. Teossarjaan kuuluu yhteensä 14 osaa, jotka on sijoitettu tapahtumien kulun mukaisesti kirkkosalin seinille. Ensimmäinen kuva symbolisoi Jeesuksen tuomitsemista kuolemaan. Sitten alkaa raskas kulku ristiä kantaen Golgatalle.Teossarjan loppupäässä punainen naula lävistämässä Kristusta kuvaavaa keltaista väripintaa on ristiin naulitsemisen hetki. Viimeisen osan valoisa  haudan oviaukko kertoo edessä olevasta ylösnousemuksesta ja pääsiäisen ilosanomasta.

Maaseutukappelin toiminnalle lienee yleensä tyypillistä, että se kaupunkikirkkoja selvemmin ja tärkeämmin niveltyy koko yhteiskunnan arkipäivään ja elämään. Näin Yläkemijoellakin,  Auttin kappelin toiminta-alueella. Varsinaisten seurakunnallisten tilaisuuksien lisäksi on monien muidenkin juhlien yhteyteen liitetty jumalanpalvelus antamaan omaa arvokkuuttaan ja ajattomuuttaan juhlalle. Tällaisia esimerkkejä on runsaasti vuosien varrelta: On Auttin koulun 50-vuotisjuhlan jumalanpalvelus, Auttin Marttojen ja  Auttin nuorisoseuran  juhlavuosien jumalanpalveluksia, kotiseutujuhlia, sukujuhlia, itsenäisyysjuhlia, marttojen kirkkopyhiä, keskustanaisten kirkkopyhiä, koulujen päätösjumalanpalveluksia jne.

Seurakuntasalin puolella on ollut  vilkasta toimintaa vuosien aikana. Lasten ja nuorten kerhot,  varttuneen väen kerho, diakoniatoimintaa, lähetystilaisuuksia, äitienpäiviä, rauhanrukouksia, seuroja yms. Häiden, hautajaisten ja muiden perhejuhlien järjestäminen on sujunut  joustavasti seurakuntasalissa. Auttin kappelin tilat ovat olleet sopivia moneen toimintaan. Niitä on paljon käytetty myös kokous – ja koulutustiloina: on ollut karjatalouskurssia, emäntien metsäkurssia, opintopäiviä, marttojen kursseja, erilaisia diakoniaväen virkistys- ja opintopäiviä, vapaaehtoisväen koulutuksia. Vuosien varrella ovat lukemattomat retkiryhmät eri puolilta saaneet virkistys-, ja ruokailumahdollisuuden  Auttin kappelilla. Käytännön järjestelyjä on hoidettu yhteistyössä mm. diakoniaväen,  Auttin ja Pirttikosken marttojen ja Neuvokkaan vapaaehtoisten kanssa. Yläkemijoen seurakuntakuoro on ollut läpi kaikkien vuosikymmenien erittäin tärkeä tuki sekä kappelissa että eri puolilla jokivartta tapahtuvalle seurakunnan toiminnalle.

Monet musiikkitilaisuudet ovat koonneet väkeä yhteen. Sanan julistaminen musiikin ja laulun kautta toimii joskus saarnaakin paremmin. Ulla ja Mauri Miettusen pitämät runon ja musiikin illat ovat suoneet upeita elämyksiä. Tuomas-messukin on pidetty muutamia kertoja. Harvinaisemmat vierailijat ovat monipuolistaneet kappelin toimintaa. Esim. kevyemmästä musiikista tutut Tarja Ylitalo ja  Eino Grön ovat pitäneet kirkkokonsertit Auttissa, joitakin vuosia sitten esiintyi laulaja Jorma Elorinne. Kymmenet eri kuorot ja orkesterit ovat vuosien varrella vierailleet akustiikaltaan hyväksi tunnetussa Auttin kappelissa.

Monipuolinen toiminta on jatkunut väestön vähenemisestä huolimatta. Erilaiset teemat, kuten Siionin laulut, vanhat virret, suvilaulut, lastenlaulut, jne. ovat värittäneet kappelin tilaisuuksia. Motoristikirkot, päiväkodin ja koulujen tilaisuudet, seurakuntakuoron kokoontuminen, runo- ja musiikki-illat  ja monet muut ovat tänäkin päivänä tärkeitä kappelin toimintoja kaiken perinteisen toiminnan rinnalla. Kuten muuallakin, Kauneimmat joululaulut on vuosittain ollut monelle kyläläiselle ehdoton kirkossakäyntikerta. Jokivarren rippilasten konfirmaatio on nykyisin kuitenkin se kesäinen juhla, joka vetää kappelin aivan täyteen.

Viimeksi kuluneelta vuosikymmeneltä jäi surullisena mieleen koko seurakunnan pysäyttänyt  asia;  Reijo Miettusen, jokivarren oman papin, äkillinen kuolema pyhäinpäivän aattona 5.11.2004. Seurakuntapiirin kylät ja ihmiset laidasta laitaan tulivat kolmenkymmenen vuoden aikana Reijo-papille tutuiksi. Hänen välittömyyttään ja tasa-arvoista suhtautumistaan erilaisiin ihmisiin jäimme kaipaamaan.  Elämänmyönteinen olemus ja aktiivisuus osallistua muuhunkin Yläkemijoen kylien elämään jätti pysyvän jäljen myös alueen seurakuntatyöhön.

Vihkiäissaarnassaan vuonna 1966 lääninrovasti Jorma Sipilä sanoi mm. ”Tämä rakennus olkoon kirkko ihmisiä varten. Jumalan tahto on, että tämän huoneen ovi on niin avara, että jokainen ohikulkijakin saattaa käydä siitä sisälle arastelematta, jopa iloisella uskalluksella.”Nämä sanat ovat toteutuneet.  Monipuolinen ja alueen ihmiset huomioiva seurakuntatyö on pitänyt ovia avoinna. Auttin kappeli on ollut kirkko ihmisiä varten.

Kirkkoväkeä Auttissa

Kirkkoväkeä Auttissa

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: