Juotasniemi

Haasio Juotasniemellä kesällä 2012 (Kuva Vesa Puuronen)

Juotasniemen kylä sijaitsee kapeana nauhana Kemijoen rannalle Auttin ja Vanttauskosken välillä.  Juotasniemellä, kuten useista muistakin Yläkemijoen kylistä, on väki vähentynyt mutta paluumuuttoakin on ollut. Paluumuuttajat ovat monesti aktiivisia ihmisiä.

Juotasniemen kylän historiaa

Jokivarressa on varmuudella asuttu jo vuosisatoja ennen meitä, siitä kertovat kaivauksissa löytyneet vanhat tulisijojen jäännökset. Virallisesti asuminen Juotasniemellä katsotaan alkaneeksi 1891, jolloin kruununmetsätorpasta tuli uudistila nimeltään Juotasniemi. Tilaa isännöi kaksi Anttia: Vuopala ja Pätsi. Uuden tilan asuinrakennus ei ollutkaan torpan kokoa, vaan 8x18m jyhkeä hirsirakennus, jossa oli pirtti, ”köökki”, kaksi kammaria ja sali. Vuonna 1905 tila jaettiin kahtia ja myöhemmin molemmat Antit muuttivat sukunimensä Juotasniemeksi. Siten kylässä on kahta eri sukujuurta samasta nimestä huolimatta.

Antti Vuopalan poika Filippus on ilmeisesti ensimmäinen paljasjalkainen kyläläinen syntyessään 1880- luvulla. Hän taas puolestaan oli Veikko Juotasniemen isä. Tämä ensimmäinen tilan päärakennus sijaitsi nyt lakkautetun koulun vieressä. Vain pari vuotta myöhemmin perustettiin Juotasjärvelle ensimmäinen omistustila, samoin valtion maista. Tilan nimi on Juotasvaara ja omistaja Pekka Seppänen. Samoihin aikoihin on myös muuaalle kylän alueelle muuttanut asukkaita, mm Kivalon laitaan ja Alalammille. Edellisen paikan ”kantaisä” oli Sippa Määttä, jälkimmäisen suku Valliuksia Kaakamosta. Säpsän rannan ensimmäisiä asujia on ollut Aapo Karvonen. Saunavaarat taas ovat lähtöisen Pelkosenniemen Saunavaaran kylästä. Tässä vain muutamia sukuja.

Sota-aika ja varsinkin saksalaisten perääntyminen koetteli Ylä-Kemijoen aluetta kovin kourin, niin myös Juotasniemen kylää. Jokivarsiasutuksesta vain Hiltusen talo jäi pystyyn, sekin vahingossa kun ei ollut syttynyt. Järven rannan talot sen sijaan säästyivät kaikki tuholta. Alueen väki oli evakossa talven 1944-45 pääasiassa Pohjois-Ruotsissa. Saksalaishävityksestä johtuu juuri se, että asuntokannasta suuri osa on sodan jälkeen rakennettuja ja sittemmin peruskorjattuja.

Kulkuyhteydet kylältä ulkomaailmaan olivat aluksi vesi- ja jäätiet, kuten yleistä oli, sekä lisäksi hevosella ajettavat ns talvitiet. Vasta 1920 -luvulla rakennettiin oikea maantie Pekkalasta Posiolle. Juotasjärveläiset saivat tien kylälle 1950 -luvulla.

Väkiluvun kehitys noudattaa samaa rataa kuin muidenkin sivukylien. Tasaista nousua vuosisadan puoliväliin asti, sen jälkeen nopea käyrä ylöspäin. Huippu saavutettiin 1960 -luvulla. Sitten seurasivat muuttovirrat Ruotsiin ja eteläiseen Suomeen. Maatalousvaltaisuus 1970 -luvulla näkyi selvästi maalaiskylien asukaskehityksessä, samoin asuntorakentamisessa. Vielä 1976 oli asukasluku Juotaksessa 300, uuden vuosituhannen alussa n. 170 henkeä. Kylässä on toiminut kiinteitä kauppaliikkeitä useammankin yrittäjän toimesta. Niistä viimeinenkin lopetti v. 1972.

Oman koulunsa Juotasniemi sai v. 1927. Se aloitti vuokratiloissa Filippus Juotasniemen talossa, sekä myöhemmin hajasijoitettuna monissa muissa taloissa. Nykyinen koulutalo on rakennettu evakon jälkeen. Se on sittemmin lakkautettu. Tiloissa ja pihamaalla toimi saha vuoteen 2012 saakka. Koululla on järjestetty Juotasniemen joulumarkkinat vuosian 2012 ja 2013.

Lähde:  Kylän kehittämistyön kurssi 1990, Elli Rajatalo.(mukailtu)

Juhani Herranen: Säpsän virkatalo/Verner Herranen

Erkki Leonpoika Kuusela: Säpsän tiilitehdas

Juotaksen Joulutori-tapahtuma 17.11.2012

Juotasniemen koululla asuva paluumuuttaja Kati Juujärvi järjesti äitinsä Anneli Uusi-Auttin ja monien muiden kyläläisten kanssa marraskuun lopulla 2012 koululle joultoritapahtuman, josta seuraavat kuvat.

Juotasniemen koulu marraskuussa  2012 (kuva Vesa Puuronen)

Lasten ja lastenmielisten askartelupaja. (Kuva Vesa Puuronen)

Tämä pieni poniajelija ei olisi halunnut lopettaa ollenkaan. (Kuva Vesa Puuronen)

Kati Juujärven turkishattuja. (Kuva Vesa Puuronen)

Koulun emäntä ja joulutorin puuhanainen, käsityöläinen ja yrittäjä Kati Juujärvi. (Kuva Vesa Puuronen)

Naapurikylien kädentaitajatkin olivat tuoneet tuotteitaan esille. Teerivaaralaisen Tarmo Ikosen visakoivuinen puukontuppi oli todellinen taideteos. (Kuva Vesa Puuronen)

Käsityöllä on Juotasniemellä pitkät perinteet. Nämä kivikirveet voivat olla jopa kuuden vuosituhannen takaa  (4000 e.a.a.). (Kuva Vesa Puuronen)

Juotasniemeä koskevat kirjoitukset sijoitetaan näille sivuille ja soveltuvilta osin niitä käytetään Ylä-Kemijoen historia-teoksen aineistoina. Kirjoituksia voi lähettää Antero Koivulalle (antero.koivula[at]kolumbus.fi), Vesa Puuroselle (vesa.puuronen[at]uef.fi) tai suoraan teoksen kirjoittajille, joiden sähköpostisoitteet löytyvät Yläkemijoen historiateoksen sisällysluettelosta. Kirjoitukset voivat käsitellä mitä hyvänsä Juotasniemen kylän ja kyläläisten historiaan liittyviä aihepiirejä.

1 kommentti

  1. Erkki Kuusela

    Loytyykö koulukuvia Juotasniemeltä vuodelta 1953-54.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: