Komulainen, Irma: Auttin marttojen historiaa

Päätös Auttin Marttayhdistys ry:n perustamisesta tehtiin Auttin kansakoululla pidetyssä tilaisuudessa 28.2.1936. Piiriliiton neuvojat Aune Paajanen ja Terttu Savolainen olivat kertomassa marttatoiminnasta. Lähtökohtana oli monipuolinen toiminta kotien hyväksi. Kokouspöytäkirjan 9.§:n mukaan ”johtokuntaan valittiin vakinaisiksi jäseniksi emännät Riika Kallunki ja Anna Uusi-Autti, opettajat Martta Paavilainen ja Fiina Peteri, neidit Aili Karjalainen ja Olga Koskiniemi, varalle neidit Olga Misikangas ja Elli Niskala sekä emäntä Aino Niskala.” Puheenjohtajaksi valittiin Anna Uusi-Autti , sihteeri-rahastonhoitajaksi Olga Koskiniemi.

Toiminta alkoi vilkkaana. Järjestettiin juhlia ja erilaisia kursseja, välistä viikkojenkin mittaisia. Ensimmäisiä olivat ruoka-, leivonta- ja liinavaatekurssit. Myös kilpailu pihojen kaunistukseksi järjestettiin.

Pian aloitettiin yhteistyö maamiesseuran ja nuorisoseuran kanssa; perustettiin maatalouskerho kilpailuineen sekä pantiin toimeen pellavan viljelykilpailu. 2.5.1937 pidetyn kokouksen pöytäkirjassa on maininta: ”Näihin molempiin kilpailuihin lupautui paikallinen maamiesseura antamaan siementen ostoon avustusta 250 mk, joka kiitollisuudella mainittakoon.”

Kun pellavat oli tullut kasvatetuksi, pidettiin puhdistus- ja kehruukurssit neuvoja Lyyti Suvannon johdolla. Pellavat loukutettiin Mikontalon saunassa ja sitten kehrättiin sormet aroiksi. Erinomaisia pyyheliinoja pellavista kudottiinkin. Myös maton loimilankoina ne täyttivät tarkoituksensa. Tallukkakurssit näyttelyineen v. 1939 jäivät monen mieleen, samoin perusteelliset teurastuskurssit.  Lehmän ja sian teurastus paloitteluineen ja muine valmisteluineen oli niin tehokas, ettei mitään jäänyt hukkaan.

Vuonna 1938 jäsenmääräksi mainitaan jo 63, parhaimmillaan se on ollut toista sataa jäsentä.

Retkiä tehtiin mm. maatalousnäyttelyihin; käytiin Kuusamot, Posiot, Pellot ja Sallat. Paljon järjestettiin illanviettoja, juhlia, pikkujouluja ym. Ohjelma harjoiteltiin itse: oli lausuntaa, kuvaelmia, arvoituksia, näytelmiä. Lopuksi kaikki pääsivät pyörimään piirileikkejä.

Sota-aika löi leimansa marttatyöhönkin. Pula-ajan ruuanvalmistus ja vanhasta-uutta-ompelu vastasivat sen ajan tarpeisiin kurssiaiheina. Yhdistyksen toiminta ulottui Pikkukylään ja Asutusalueellekin, joten osa kursseista pidettiin näiden kylien taloissa. V. 1941 osallistuttiin maaottelumarssiin, kuka vain kynnelle kykeni. 54 henkilöä lähti mukaan, Niskalan aitan perästä aloitettiin ja kierrettiin kymmenen kilometrin lenkki. Ahkerasti kudottiin sukkia armeijan käyttöön ja mottitalkoissa käytiin Pietarivaaran takalistolla Harju-Auttin Pekan komennossa. Auttin oli perustettu hautausmaa v. 1938. Sen hoitaminen, erityisesti sankarihaudat, olivat marttojen huolena. Talkootyö oli tarpeen.

Evakon jälkeen toiminta jatkui välittömästi. Myyjäisissä oli satamäärin kävijöitä, juhlia järjestettiin, maamiesseuran kanssa emäntä- ja isäntäpäivätkin ihan piirin tasolla. V. 1947 perustettiin marttatytöt, pikkumartat. He olivat monessa mukana, juhlien järjestelyissä yms. Äitienpäiväkakut muistetaan erityisesti.

Vähitellen yhdistyksen omistukseen ja jäsenten käyttöön hankittiin ruokailu- ja kahvikalustoa,  kangaspuita ja muita välineitä. Erilaisten tilaisuuksien tarjoilujen järjestelyt ovat olleet vuosien aikana tyypillistä toimintaa. Napapiirin Hiihdon startti v. 1956  oli Auttin koululta. Martat hoitivat muonituksen.

On ollut koulun juhlia, sankaripatsaan paljastusjuhla, kappelin vihkiäiset, kesäjuhlia ym.ym.

Taiteilija Elsa Montell-Saanion suunnitteleman ja valmistaman vihkiryijyn Auttin martat ovat lahjoittaneet Auttin kappeliin. Samoin yhdessä muiden järjestöjen kanssa perustettiin kappelin pihapiiriin puistikko.

Vuosien aikana toiminta on elänyt ajan mukana. Kursseja on edelleen ollut silloin tällöin, retkiä on tehty pitkiäkin, Pohjois-Norjaa ja Ruotsin evakkopaikkoja myöten. Tilaisuuksien kahvitusten ja ruokailujen järjestelyjä on tehty aina tarvittaessa. Ompeluseurat ovat muuttuneet kodeissa pidettäviksi päiväkahveiksi, jotka paljolti korvaavat nykyisin vähentyneen kyläilyn.

Auttin marttayhdistyksellä, yhteistyössä kylän muiden seurojen kanssa, on edelleen oma tärkeä roolinsa lähiseudun elämässä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: