Sääskilahti, Pentti: Ristikon tekijät (pienoisnäytelmä)

Ukko makoilee sohvalla ja akka istuu nojatuolissa, molemmilla käsissään ristikkolehti ja kynä.

Akka:            Mikä se on semmonen karvanen elläin ko on nelijä ruutua ja alakaa,      että ai?

Ukko:            Sehän on aiai ja se on apina.

Akka:            Jaa, taitaa olla sairas elukka ko on tuomonen nimi kyhätty.

Ukko:            Yks apinalaji on nimelthän aiai, eikä sen tartte kipiä olla. Niitähän on jos kuinkaki  monta sorttia.

Akka:           Onhan niitä tietenki, ko kerranki tuli makkaaki ja toisela kertaa muki, niin piti vähän aikaa hunteerata olikohan ne oikeen mutta hyvin ne vain siihen istu.

Ukko:           Saattovathan istuakki. Se ensimmäinen tais olla kuitenki pötkölhän. Makkaaki nimistä ei ole vaan makaki ja ei ole muki nimistäkhän vaan maki.

Akka:           (vähän kiivastuneena) Ethän se siäkhän voi kaikkia apinoja tietää mitä viitakoista  löytyy, vaikka löytys paska-makki merkkinen karvaturri. Onhan se haisunäätäki  olemasa.

Ukko:            Turha kai sinun kans on tingata. Pane seuraavala kerrala jos ruutuisa on varraa, että pierusuhari. Alakaa elläin tieteilijät haromhan niskavilloja ko huomathan, että suomalainen pienvilijelijän emäntä on löytäny kaks uutta apinalajia, paska-makki ja pierusuhari!

Akka:            Älähän naureskele. Jatkuvasti niitä löyvethän uusia elläin ja kasvilajija.

Ukko:            Risteytyyhän sitä maailimhan jos mitäki. Saattaapi olla toisena osapuolena laiskiainen täsä makkaaki apinan synnysä.

Akka:           Ja miten lie ahaven muhinoinu linnun kans, ko on syntyny kalalokki.

Ukko:            Niinpä niin mutta mulla se alakaa olla valamista,-meinaan ristikko täynä.

Akka:            Ei puutu palijon mullakhan. Meni vain vähän vaikiammaksi tämä loppupää. Tulehan  kattomhan. Tämäki Vilippiineilä on kuus-ruutunen ja loppuu että nila.

Ukko:            (nousee ylös ja kävelee akkaa kohti samalla puhuen) Eikö tule mielhen vaikka on nuin nilalhan? Sehän on Manila. Se paikka misä se Kuuselan Armiki asu Kilinsä kans.

Akka:            No niinpä tietenki. Miä jo muistelinki, että rahan kans sillä on jotaki tekemistä,-vai Manila se oli. Onkhan se manilla köysi sieltä lähtösin?

Ukko:            Vaikka lie vielä mani-levyki. ( syynää akan ristikkoa) Mitenkä siä olet oikeen täyttäny tätä? Tuosaki yhesä ruutusa on kaks ällää!

Akka:            (tulistuu) Ei sopinu muuten! Eikä se palijon ole kaks ällää. Kerranki oli sanomhin räntätty, että oli joku kirijottanu kuus ällää!

Ukko:            Tuskimpa se niitä älliä on kuvaristikhon kirijottanu. Semmosela ihimiselä joka kirijottaa palijon älliä, on pääsäki älliä.

Akka:            Olen miäki sen verran lukenu, että jokku valakolakkiset on saanhe kevväilä palijon älliä ja kukkia. Silläki oli palijon älliä sillä taitemaalari Akseli Kallen-Kallelala. Laskin kerran ja sain tulokseksi siihenki kuus ällää.

Ukko:            Se on ihan eri asia mitä nimestä löytyy mutta ei niitä samhan ruuthun usuteta usiampia  kirijaimia, ei ees älliä.

Akka:           Ei vain sopinu, kertakaikkiihan. Kerran piti panna kolomekki puustainta samhan  ruuthun. Siinä sitä oliki mahuttamista tämmösten pätykkä sormien kans.

Ukko:           Siä se näyt nouvattavan vanhaa sanontaa josa sanuhan, että pakko sopia ko on kerran  vihitty. Näisä ristikoisa saa laittaa kuitenki vain yhen kirijaimen ruutua kohti.

Akka:           (katselee ukon ristikkoa) Mitä ne nuo sitte on? Kaks veetä seisua tolijottaa saman neliön sisäsä, vai onko se ämmä väärinpäin? Taitaa olla oikia pornoristikko.

Ukko:           Jaa, että on siinä ämmän kuvatuksela mätipuoli ylöspäin. Sehän on kaksois-vee, ekkö siä puustaimia tunne?

Akka:           No pittääkö tämä lukia sitte, että kaksois-vee alt?

Ukko:           Kyllä se Walt luethan. Sielä käytethän ulukomaila palijonki tuomosta puustainta, olen kuullu.

Akka:           Mutta siähän olet suomesa! Vai uneksikko rantalomasta Tahitila ko piirsit  amerikkalaisen veen?

Ukko:            Se vain on niin, että tuo Tisneyn Waltterin etunimi raapustethan kahela veelä.

Akka:            Täälä käytethän saatapeetä jos veetäki ihan nokko. Piisaa kyllä vähempiki veen käyttö  näilä levveys astheila.

Ukko:            Meinaakko alakaa rajottamhan veen käyttyä? Viime vuonakhan ei menny ko 20-eurua ja siinä oli jo likaveekki matkasa.

Akka:           Älähän viisastele.Iteläs on tainnu tulla v-tyyli muualekki ko mäkihyphyn.-Ja mikä se tuo sitte on? Aan pääle piirtää rutastu nolla vai onko se joku joka löytyy takapäästä,  näyttäs se joku silimä olevan.

Ukko:            Ruottalainen oohan se on. Ekkö ole muka tuomosta nähäny?

Akka:            Olen kai niitä evakkopaikasa joskus silimäilly. Mutta että siäkö olet tuonu sieltä tuliaisiksi kuninkaskunnan o-puustaimia?

Ukko:            Joo, oikeen säkillisen toin ruottalaista oota ko rekhen mahtu! –Tuosahan lukkee  Åkerman ja pystysä Ålant. Niihin kuuluu tuomonen kirijain.

Akka:            Vaikka ois kuinka kauhia ollu se Oolannin sota, niin riittää siihenki tavallinen ympyrä.

Ukko:            Saattaapa piisatakki, mutta näin se on oikeen kirijotettuna.

Akka:            (tiirailee edelleen ukon ristikkoa) Ja entäpä tuo sitte. Mato syömäsä omenaa!

Ukko:            Vai onko siinä peräti Eeva aataminomenan kimpusa. Voi taivahan vallat! Ekkö siä älyä ennää kirijaimia? Tämähän on kuu.

Akka:           No niinpä onki ko oikeen kattoo, täysikuuhan se siinä. Siittähän se Virran Olaviki laulo. (laulaa pätkän laulusta) Tämä onki niin täysikuu, että yli pursuilee. Tiiä vaikka ois synnyttämäsä

Ukko:            Niinhän se tekkee, synnyttää maalimale pienen puolikuun ja iliman kätilyä! Pitäskö värittää vielä punasela tussila niin kattosivat toimituksesa, että taitaa olla lähetys Persianlahelta, ko näkkyy olevan piirrettynä punanen puolikuu.

Akka:           Sullahan on oikeen huumori-ristikko. Tuoki tuosa, tuo ännä-puustain on menny kötälhen. Onkhan se päishän ko päivälä makkaa. Ja tottahan tuo kuorsaaki. Samallainen kuva on mitä sarijakuvisaki nukkuvila.

Ukko:            Joo, otethin tuosa ännä kirijaimen kansa muutama napanteri, mutta eihän se monta kestäny ko putos kanveeshin ottamhan lukua.-Olet siä kyllä tavallisen pölijä muorin pötky. Et aakkosia tunne minkhän vertaa vaikka muka ristikkoja rustaat. Tuo sinun sikkeitä vetävä ännäs on tseta merkkinen puustain.

Akka:            Tais se Nivalan Tilimaki mainita semmosesta merkistä. Se arveli, että se on Lönruutin Elias keränny nuita vaikiampia merkkiä ympäri maaliman ko ois suomen aakkoset jääny muuten vähänlaisiksi. Outoja vinkkuroja ovat minun katella.

Ukko:            Onhan niitä outoja meikäläisten suuhun laitettavaksi niinkö tuoki nelijäs aakkosten merkki. Se on kova tee!

Akka:            Se on tietenki pula-aikhan myyty suomen kirijallisuus herroile. Sillonhan oli teet ja kahavit kortila.

Ukko:           No tuskimpa tuomosesta teestä on tarvinnu kymmeniä hilikkuja maksaa,-ainakhan maun perusthela.

Akka:           (osoittaa sormella ristikkoon) Ekkö siä ole nuihin kahthen ruuthun löytäny oikiaa merkkiä, ko on pitäny henkselit nykässä ja iliman housuja?

Ukko:           Oisko pitäny persekki piirtää, että ois saanu sovitettua henkselit houshuin?! Siinä lukkee toishen suunthan xerox ja toishen maxim, elikkä ne on äksä kirijaimia.

Akka:            (pyörittelee epäuskoisena päätään) Olet oikeen nimen rustannu alle ihan niinku meinaisit lähettää tämän henken tuothen.

Ukko:           Enkä yksin meinaa, ko lähetän. On nimittäin oikeen ratkastu.

Akka:            Saattaahan tuo ollakki mutta kyllä sielä toimituksesa riemu repiää, ko kattovat nuita sinun kuvia. Äijä juoksee kattomhan täysikuuta, että henkselit paukkuu ja ännä nukkua porskuttaa eikä näy ees tähtiä. Ja tuosa, kato nyt itekki,-jakoauvaimen olet tuohon kuvittanu vai onko siinä joku E käyny hammaslääkärilä revittämäsä alaleuasta yhen hamphan.

Ukko:           Niin tosihhanki. Hampilääkärilähän se ee piipahti ja revitti alaleuan puuvuttamatta. Sillä laila siittä tuli ähävä! Foi fieskatin fieskatti-en muuten sano.

Akka:            Olet siä osannu piirustaa jos jonkikilaisia kuvia, mutta kuvaristikkohan tämä onki.

Ukko:            Katothampa sitä sinun puustain vilijelystä, että kannattaako sitä lähettää.(nappaa ristikon akan kädestä, silmäilee sitä hetken) Kiinassa:Mueouauvauhau? Joka ruutusa  kaks kirijainta! Misä päin Kiinaa tuomonen paikka on?

Akka:            Sitä en tiijä misä päin ja onko ees paikka. Ei sitä voi suomalaiset tietää mikä se on. On aivan sama mitä siihen rustaa. Se on semmosta monkerrusta, että ei siinä paperit riitä jos vain yhtä ruutua puustainta kohti käyttää.

Ukko:            (tuskastuneen näköisenä haroo päätään) Elää savannilla: Hueena ja kasellieläin: Irpala? Sinun kannattaa lähettää tämä iliman muuta. Toimitus voi laittaa sulle humoristi palakinnon ja jos hyvin käy niin lähettävät sen vielä Norihhan ja voitat elläin-tieteen Nooppelin! Sanomisa lukkee sitte isola, että pienvilijelijän emäntä pohojois-suomesta voittanu elukka-tieteen Nooppelin. Hän on tutkinut ja löytänyt uusia elläin lajeja ympäri maaliman. Mm hueena, irpala, paska-makki, pierusuhari ja muki ovat hänen löytämiään.

Akka:            Älähän viisastele kovin. Voi tulla sullekki palluupostisa puupää-hattu.-Mutta eiköhän täsä ole jo parit kupilliset tienattu ja vielä person kuppi pääle,-kissautethampa kahavit.

(nousee tuolista)

Ukko:           Mutta ei mithän korviketta. Kevaliasta näkkyy Haaparanta läpi. Se pittää olla kunnon kahavia kovala koola. (iskee silmää yleisölle).