Sääskilahti, Pentti: Pekka Kuusela – mestarihiihtäjä

1950-luvun alku jo näytti, että Vanttauskoskelta on nousemassa lupaava urheilijanuorukainen. Kesäiset lajit liittyivät suurelta osin juoksemiseen(1500m), talvella pystyi harrastamaan parhaiten hiihtoa, josta tulikin Kuuselalle menestyksekäs urheilumuoto. Viirin Virin ja Yläkemijoen Urheilijoiden värittulivat tutuksi talvisilla lumi-urilla kunnes armeijavuonna -55 mies sai päälleen Ounasvaaran Hiihto-seuran edustusasun, kun Kuusela pääsi suorittamaan miehisen velvollisuutensa Lapin Rajavartiostoon Rovaniemelle. Tuttuihin maisemiin pääsyssä oli takuumiehenä vuoden -48 yhdistetyn olympiahopeaa St.Morizista tuonut Martti Huhtala.

Vanttauskosken pojalle aukesi tie Vuokatin karsintojen kautta sotilasurheilun mm-kisoihin, jotka pidettiin tuolloin Sveitsin AnderMatt nimisessä paikassa. Jo matka kisapaikalle oli nuorelle miehelle elämys. Suurimmaksi osaksi junalla ja laivalla suoritettu matka jätti kuitenkin huonojakin muistoja, koska laivan kannella tiiraillessaan suurta maailmaa Kuusela sai jonkinlaisen taudin, eikä voinut osallistua kuin yhteen lajiin. Tämä olikin kai ainoa kerta, kun hiihtäjä on sairastellut. Itse kilpailumatkasta tuli peräti kuukauden mittainen!

Saman vuoden Ounasvaaran talvikisojen tulosluettelo 15km:n hiihdosta oli –ja on yhä edelleenkinvmairittelevaa luettavaa Yläkemijokisille:

1) Kalevi Oikarainen

2) Pekka Kuusela

3) Eero Mäntyranta.

Vuodesta -55 tuli Kuuselan uran huippuvuosi, jolloin myös suksivalmistaja Järviseltä sai apuja välineiden muodossa. Eräät kilpailut jäivät elämään muistojen arkkuun ikävänä tapahtumana. Kemijärven kisoissa luvattiin parhaan ajan hiihtäneelle poro! Pekka Kuusela hiihti nuorten sarjassa parhaan ajan ja kas kummaa poro annettiin kuitenkin miesten sarjan parhaalle! Tuloslista näytti ihmeellisyyksien jatkuvan, sillä Pekan nimi komeili kylläkin ykkösenä mutta aika oli jätetty pois!Kuusela päätti sen jälkeen, että hiihto ei tuo leipää pöytään, koska siihen aikaan ei rahapalkintoja jaettu, joten hän päätti ryhtyä työhommiin ja hiihdellä vain paikallisia pienempiä kisoja. Sveitsissä ja Ruotsin Kiirunassa pidetyt kisat jäivät mieliin ulkomaisista latutaistoista.

Pekka Kuusela asuu –ja on aina asunut Rovaniemen Vanttauskoskella ja viettää eläkepäiviään yhdessä Leena vaimonsa kanssa. Yhteisenä harrastuksena heillä on puutarhan hoito. Pihapiirissä kasvavat sulassa sovussa perunat , porkkanat, mansikat, viinimarjat, vaaraimet kuin erilaiset valkosipulitkin. Mustikat ja muut marjat he keräävät metsistä. Niitä kuluu talven mittaan hurjat määrät, sillä kaikki mehut ja sopat tehdään näistä kesän herkuista. Pekka käyttää ruokajuomana ainoastaan mustikkasoppaa. Yksi terveellisen olon salaisuuksista on valkosipuli, joita molemmat ottavat kolme kynttä päivässä. Puutarhan hoito on täysin luonnon mukaista. Lannoitteena käytetään lahoavaa kasvillisuutta, etenkin lehtiä sekä kasvien suojeluaineena liotettua nokkosvettä.

Liikunta kuuluu olennaisena osana mestarihiihtäjän elämään. Kesällä marjastuksen ja kalastuksen lisäksi sauvakävely täyttää liikunnan tarpeen sekä talvella tietysti rakkain harrastus hiihto. Vielä viime vuosinakin Kuusela kuluttaa latuja 1500-2000 kilometriä. Vuonna -35 syntynyt mies on elämänsä kunnossa.

”Olisin valmis vaikka heti lähtemään pöllimetsään”.

Mainokset

1 kommentti

    Trackbacks

    1. Ylä-Kemijoen historia | ylakemijoenhistoria

    Vastaa

    Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

    WordPress.com-logo

    Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Twitter-kuva

    Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Facebook-kuva

    Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Google+ photo

    Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

    %d bloggers like this: