Tennilä

Näkymä Kemijoelle Tennilän kylän kohdalta keväällä 2012. Kuvaaja Vesa Puuronen

1506180004

Lähes samasta kohdasta 1950-luvun lopulla / 1960-luvun alussa  otettu kuva (kuvaaja tuntematon). Kuva on painettu postikorttiin, jonka lomamatkalla Suomessa ollut ruotsalaisperhe lähetti ystävilleen Ruotsiin 26.7. 1962 Västeråsiin. Postileiman mukaan kortti on pantu postiin Pekkalassa.

Tennilän kylää koskevat kirjoitukset sijoitetaan näille sivuile ja soveltuvin osin niitä käytetään  Ylä-Kemijoen historiateoksen aineistona. Tennilän kylää koskevia kirjoituksia ja kuvia voi lähettää Antero Koivulalle (antero.koivula at kolumbus.fi) tai Vesa Puuroselle (vesa.puuronen@uef.fi)

Vuosituhansien asutusjäljet Hannu Kotivuori

KIRJOITUKSIA

Tennilän kylän historiaa

Tennilän kylän sijainti määriteltiin seuraavasti: Rovaniemen pitäjässä, noin 4 peninkulmaa Kemijokivartta ylöspäin Rovaniemen kylästä. Ensimmäisen kyläjaon  (1620) jälkeen Keminhaaran kylä. Kyläuusjaon jälkeen  (1800 luvun lopulla) kuului osana Viirinkylään (Tennilänpää). Omaksi kyläksi toisen maailmansoden jälkeen noin vuonna 1948.

Ensimmäiset asukkaat 1790, mutta varsinainen kiinteä asutus alkoi vasta 1846. Ensimmäiset asukkaat tulivat Kuusamosta ja olivat alkusukuaan Salmisia, mutta muuttivat sitten sukunimekseen Tennilän. Ensimmäinen talon on sijainnut nykyisen Jalmari Tallavaaran perillisten talon paikalla. Vuosisadan vaihteessa (1800-1900) kylän asukasluku oli noin 50-60 henkeä. Jälleenrakennuskauden jälkeen (1947) oli ruokakuntia noin 25 eli noin 100 henkeä. Asukasluku on ollut korkeimmillaan 1960 luvun puolivälissä, noin 220-230 henkeä.

Kylän kulkuyhteys oli aluksi vesitie (Kemijoki) kesällä veneellä ja talvella jäätie. Vuonna 1910 alkoi laivaliikenne Kemijoella, Vanttauskoskelle asti. Laivaliikenne lopetettiin 1926. Maantie rakennettiin  vuosina 1902-1903 Pekkalan lossille saakka. Tie oli aluksi kevytrakenteinen, ns. kiesitie joka vahvistettiin 1920-luvun alussa myöskin raskaamman liikenteen kestäväksi. Entisen laivayhtiön edustajana Janne Vuopala aloitti vuonna 1928 linja-autoliikenteen Yläkemijoelle.

Viirinkylän koulu aloitti toimintansa syksyllä 1907. Tenniläläiset kävivät sitä siihen saakka, kunnes kylän oma koulu aloitti toimintansa Jalmari Tallavaaran talossa vuonna 1931 (supistettu kansakoulu). Varsinainen koulurakennus tehtiin 1951, jossa koulun pito lakkasi 1989.

Kylässä on toiminut neljä kauppaa, ensimmäinen kauppa perustettiin 1917, toinen, 1924, kolmas, 1936-1937 ja neljäs vuonna 1947. Viimeisimpänä lopettaneet Tallavaaran ja Rovaniemen Osuuskauppa vuosina 1975-1977.
Postinkanto aloitettiin 1909. Ensimmäiset puhelimet tulivat vuonna 1926-28 Alpertti Tennilälle ja vuonna 1931 Jalmari Tallavaaralle ja Uitonpirtille. Sähköt kylälle tulivat vuonna 1947-1948 Rovakairan Sähkön toimesta.
Kyläläiset eivät olleet evakossa talvisodan aikana 1939-1940, mutta jatkosodassa ja Lapin sodan (1941-1945) aikana kyläläiset olivat evakossa Ruotsissa ja Pohjanmaalla. Kylän 25:stä talosta jäi Lapinsodan tuhon jäljiltä pystyyn vain kolme rakennusta: Aapo Kiviniemen, Liukkosen ja Uuno Tennilän talot.

Tennilän kylä on elänyt muiden Lapin kylien lailla omat nousu- ja laskukautensa, eikä yhteiskunnalliset murrokset ole menneet sen ohi jälkiä jättämättä. On eletty yhdessä yrittämisen ja talkoohengen aikakaudet, samoin kuin 1960-luvulla alkanut yhteiskunnan rakennemuutoksen aika. Kaikki nämä yhteiskunnallisen tapahtuman ovat vaikuttaneet kylän elämään ja ulkoiseen olemukseen.

Tennilän kylän historiaa, on lainattu Kylän kehittämistyön kurssin (1990) raportista, Maire Pirttilä-Nurmi. Tiedot antanut Arvo Kantola. (Lähde: http://www.rovaniemi.fi/suomeksi/Palveluhakemisto/Kylat_ja_kaupunginosat/Ylakemijoen_suunta/Tennila/Tennilan_kylan_historiaa.iw3)

KUVIA
Kuvia ja niihin liittyviä tekstejä

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: