Viirinkylä

 Rantapeltoja Kemijoen Viirinkylässä. Kylä sai pysyvän talonpoikaisasutuksen 1600-luvun alussa. Etelään viettävät rantapellot soveltuivat hyvin viljanviljelyyn. A. Soldanin akvarelli v.1860. Kuva ja teksti Jouko Vahtolan kirjoituksesta ”Suomalaisen asutuksen synty ja kehitys Lapissa”,  Lappi- teosten neljännestä osasta.                           

            

Kylämaisema Viirinkylästä 1950-luvulta. Kuva Pauli Korteniemen tekstin yhteydessä  ”Lapin maatalous”, Lappi-teosten kolmas osa.   

Viirinkylä Lapin läänin kaunein kylä 1987

Viirinkylä on säilynyt kauniina ja hyvin hoidettuna. Nyt Rovakaira Oy on ilmoittanut:

”Rovakaira rakentaa uuden säävarman siirtojohdon Kuusamontien reunaan maantien suoja-alueelle. Uutta johtoa varten raivataan 10 metriä leveä johtokatu.”

Rovakaira tuhoaa lapin läänin kauneimman kylämaiseman. Suunnitelma herättää voimakasta vastarintaa.

Lue Antero Koivulan Lapin Kansassa 13.1.2016 osittain julkaistu kirjoitus kokonaisuudessaan:  Rovakaira Oy tuhoaa Lapin läänin kauneinta kylämaisemaa


anteron-kirjoitus-lapin-kansassa-13-1-2017

Viirin kyläyhdistyksen puheenjohtajan Niina Kähkösen kirjoitus Rovakaira Oy:lle: Siirtojohto Kuusamontien varteen.

Antero Koivulan kirje Rovakaira Oy:n toimitusjohtajalle:

Antero Koivula, siirtojohto Viirinkylän tien varteen.

 Lennokkikuva Kuusamontiestä Viirinkylässä tammikuussa 2017.

DCIM100MEDIADJI_0020.JPG

Rovakaira on ilmoittanut rakentavansa sähkön siirtojohdon tien vasemmalle puolelle ja raivaavansa 10 m leveän suojavyöhykkeen.

Aivan etualalla puiden varjossa on saksalaisilta polttamatta jäänyt Keski-Koivulan päärakennus. Rakennuksen ja tien välissä oleva puusto kaadettasiin.                                Uuden rakennuksen  kohdalla tien varressa oleva puustorivi kaadettaisiin.                          Kauempana ennen Koivulan männikköä on Rinne-Koivula. Sodan jälkeen tien varteen istutettu koivurivi kaadettaisiin.                                                                                                           Tien varessa olevaa Koivulan komeaa männikköä kaadettasiin 10 metrin leveydeltä.

Ostin tätini Fiinu Auttin omistuksessa olleen maantien ja joen välillä olevan Koivuniemen palstan, jolla on viljelty perunaa jo 1800-luvulla.                                             50 vuotta sitten Alaviirin karjatilan omistajat Jorma ja Elsa Alaviirri laajensivat tuotantoa vuokraamalla kylän peltoja. Myöhemmin heidän poikansa Matti jatkoi             karjatilan pitoa. Halusin pitää Koivuniemen pellon viljeltynä kauniin maisema-näkymän säilyttämiseksi. Sain annettua sen ilman korvausta Jorma ja Elsa Alaviirin viljeltäväksi.                                                                                                                                     Vihreät pellot samoin kuin hyvin hoidetut rakennukset ja pihapiirit ovat olennainen osa kaunista kylämaisemaa.                                                                                                                 

Tavoitteena on kuvan redusointi vastaamaan tilannetta puiden kaatamisen jälkeen ja lennokkikuvan ottaminen kesäaikana , jolloin puiden poiston kylämaisemaa turmela vaikutus tulee selkeästi näkyviin.

Miksi  siirtojohto ei voi mennä nykyisen sähkölinjan paikalla tai tarvittaessa lähietäisyydellä siitä.   Antero Koivula

Rovakairan suunnitelma siirtojohdon siirto Kuusamon tien reunaan.

Rovakaira suunnittelee uuden säävarman siirtojohdon siirtoa Kuusamontien reunaan maantien suoja-alueelle. Lähetetekstissä todetaan toisena vaihtoehtona. Nykyinen peltoaukeamalla  oleva linja täyttää  säävarmuuden vaatimukset. Se on merkitty vihreällä viivalla. Onko Teidän mielestä nykyinen sijainti parempi?

sahkolinja

ELENIA SÄÄVARMA TARINA

Elenia toimii yli sadan kunnan alueella Kanta-ja Päijät – Hämeessä , Pirkanmaalla               Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Pojanmaalla.

elenia-siirtolinja

Toivomme kommentteja Viirinkylän kauniin kylämaiseman säilyttämiseksi alla olevalla yhteydenottolomakkeella. Pitemmät kannanotot voi lähettää osoitteeseen anteroj.koivula@gmail.com, niin lisään ne tänne nettisivulle.

KAARREKOSKEN  JÄÄPATO JA KOSKENSAAREN SYNTY.

Kiviseen Kaarrekoskeen vuonna 1807 syntyneen jääpadon kerrotaan olleen 16 km pitkä. Viirin isäntä Räisänen oli kaivanut ojan Kaarrekosken niemen poikki tarkoituksenaan patoutuneen veden ohjaaminen kosken ohi.  Valloilleen ryöstäytynyt vesi vei mennessään koko niemen ja Kaarrekoski kuivui.  Kaarrekosken häviämisen seurauksena syntyi Vanttauskoski.

 Keskellä kuvaa Koskensaari. Kaarrekosken kuivunut uoma vasemmalla. Nykyinen Kemijoki tulee oikealta.

Vuosituhansien asutusjäljet Hannu Kotivuori

Seuraavien linkkien takana on kuvia ja kuvauksia Viirinkylän rannoista. Kuvat on ottanut ja kuvaukset laatinut Antero Koivula.

Viirinkylän rannat 1

Viirinkylän rannat 2

Viirinkylän rannat 3

Viirinkylän rannat 4

Viirin Virin historiikki 1947 – 1997

Viirin naisvoimistelijoiden historiikki

 V I I R I N K Y L ÄN   K I R J A I  L I J O I T A:

V Ä I NÖ   L E S O N E N s.1941, rakennusmestari. Lesonen voitti J.H.Erkon kirjoituskilpailun ensimmäisen palkinnon 1971 ja seuraavana vuonna ilmestyi hänen ensimmäinen teoksensa Kouransilmässä tyhjää.

T E O K S E T

Kouran silmässä tyhjää 1971

Pole sana Afrikka ja muita kertomuksia kehitysavun piirissä  1999

Jäi jäljelle pala Sodomaa 2000

Viidessadas päivä 2002

Johaneskin tulee 2004

Mustan kiven suudelma 2010    

M A T T I   K I V I N I E M I  s.1926  

Variksen saappaat: muisteluita ja tarinoita Kemijokivarresta

A L P O  I L L I K A I N E N  s 1930

Viiriltä Sompioon on kappale räväkän miehen omaleimaista elämänkertaa

E R K K I  K O I V U L  A  s.1943

Petsamon verikoira, aitoihin uutistapahtumiin ankkuroitu nykyaikainen dekkari

Muistitietoon perustuvia kirjoituksia ja kuvauksia:

Aino Salo:  Kerttu Salon muistokirjoitus

Raili Alaviiri: Runo Viirinkylästä ja kyläläisistä

Antero Koivula:Viirin kouluSota-ajan muistojaEvakkoesitelmä

Jorma Alaviiri: Rukiin riihipuinti, Suojeluskunta ja Lotta Svärd järjestöt. Rakentajakoulu ViirinkylässäViirin KoneyhtymäHuhtaviirin Mutka, yksityistien historiaa

Kuvia Viirinkylästä

 

Iso-Koivula. 

Kuvan ottanut vuonna 1929 Elsa Turunen (os. Autti) Kemijoen etelänpuoleiselta törmältä.

Vasemmalla näkyvät sauna ja liiteri.Päärakennusta  vastapäätä ollut rakenus siirrettiin Keski-Koivulan päärakennukseksi, joka jäi saksalaisilta polttamatta. Navetta näkyy päärakennuksen takana. Joen suuntaisesta rakennuksesta tehtiin Rinne-Koivula 1930-luvulla. Aittatörmällä on kolme aittaa ja venehuone, jonka alakerroksessa säilytettiin pitkää niittyvenettä sekä ajoneuvoja ja toisessa kerroksessa vuode – ja liinavaat-teita. Joen törmällä  kohoava mänty todettiin Lapin Läänin Säästöpankkiyhdistyksen vuonna 1970 järjestämässä kilpailussa Lapin läänin paksuimmaksi puuksi, ympärysmitta 327 senttimetriä. Talot oikealla, Ollila ja Vuopala. Esko Autti on antanut tätinsä Elsa Turusen ottaman kuvan Antero Koivulalle, jonka kotitaloa kuva esittää.

Johan Petteri Tornberg-Nissin ja hänen vaimonsa  Brita Kaisan os. Oikarainen perhe, kahdeksan poikaa ja yksi tytär muuttivat Viirinkylään 1866 – 70, kirkon kirjojen mukaan 12.6.1870. Johan Petteri oli kotoisin Kuusamon Nissivaaralta ja Brita Kaisa Posion Aholasta.  Uudeksi nimeksi tuli talon  mukaan Koivula. Ison perheen käyttöön tarvittiin suurehkoja rakennnuksia.

Viirinkylästä jäi saksalaisilta polttamatta kaksi taloa,  Alaviiri  ja Keski-Koivula

Alaviiri

Kuva on 1930-luvulta Anneli Kähkösen perhealbumista. Alhaalla oleva Keski-Koivula jäi saksalaisilta polttamatta. Untola ylhäällä.

Viirinkylää koskevat kirjoitukset sijoitetaan näille sivuille ja soveltuvilta osin niitä käytetään Ylä-Kemijoen historia-teoksen aineistoina.

Kirjoitukset voi lähettää Antero Koivulalle (antero.koivula at kolumbus.fi) tai Vesa Puuroselle (vesa.puuronen@uef.fi). Historiakirjan muiden kirjoittajien yhteystiedot löytyvät  Ylä-Kemijoen historia-teoksen sisällysluettelossa. Kirjoitukset voivat käsitellämitä hyvänsä Viirnkylän tai kyläläisten historiaan liittyviä aiheita.Alla olevia otsikoita klikkaamalla voidaan seurata historiatietojen keräämisen edistymistä

*-Henkilökuvia

*-Lähetetyt  kirjoitukset ja kuvat sijoitetaan niiden aiheen mukaisiin kohtiin.

Tallenna

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: