Yläkemijoen historia

Kemijoki12062016

Kemijoen metsittyneitä rantamelloja Vanttauskosken alapuolella kuvattuna Juhannuksen tietämissä 2016 . Kuva Vesa Puuronen.

Yläkemijoen kylien historian ensimmäinen osa julkaistiin lauantaina 25.7. 2015. Kirjaa on myynnissä Vanttauskoskella K-market Jokitorin yhteydessä toimivassa Siula-informaatiopisteessä (puh +358 50 567 9999, sähköposti: siula@rovaniemi.fi),  Auttin Kyläkartanossa (Kuusamontie 7237, puh. 016-352 331) ja Rovaniemelle Suomalaisessa kirjakaupassa (Revontulikeskus).


KansinettipieniKirjan ulkoasun on suunnitellut ja sen on taittanut graafikko, kirjankuvittaja ja kirjailija Ulla Etto. Kirjan sisällysluettelo löytyy täältä.  Kirjan laajuus on 486 sivua ja siihen sisältyy artikkeleiden lisäksi kymmeniä valokuvia, useita karttoja, otteita erilaisista historiallisista asiakirjoista jne. 

KiRJAN VOI TILATA LÄHETTÄMÄLLÄ ASIAA KOSKEVA SÄHKÖPOSTIVIESTI OSOITTEESEEN  aino.ollonen@gmail.com Kirjan hinta on 35 E + postituskulut noin 10 E.

Historian toinen osa on aineistonkeruu- ja kirjoitusvaiheessa. Sen arvioitu valmistumisaika on vuosi 2018. 

Maistiaisena uuden, tulossa olevan kirjan sisällöstä on Jouko Saraniemen kirjoittama Kemihaaran Karhumiehet I ja II. (julkaistu 22.2. 2016). Saraniemi kuvaa kirjoituksessaan aikalaislähteiden avulla Kemihaaran eri kylissä (Piittisjärvi, Viirinkylä, Vanttausjärvi, Tennilä) asuneita karhunmetsästäjiä ja karhunkaatoja, jotka ovat tapahtuneet 1800-luvun lopulla. Tuolloin alueen kuuluisimmat karhunkaatajat Pekka ja Antti Piittisjärvi kaatoivat yhteensä yli 100 karhua. Piittisjärven isä-Pekka ja hänen poikansa Antti olivat maankuuluja metsästäjiä aikanaan. Jouko Saraniemi aikoo täydentää tämän kertomuksensa koskemaan myös muissa kylissä tapahtuneita ja uudempiakin karhunkaatoja. Jouko pyytää nyt teiltä apua, lähettäkää omia karhunmetsästykseen liittyviä tarinoita, kuvia tai muita aineistoja suoraan hänelle osoitteeseen sarajouko@gmail.com.

Yläkemijoen nettihistoriassa (eli näillä sivuilla) julkaistaan edelleenkin kertomuksia ja kuvauksia menneistä tapahtumista sekä niin uusia kuin vanhojakin valokuvia kylistä ja kyläläisistä. 

Olemme ratkaisseet asuinalueemme nimen kirjoitusasua koskevan ongelman: kirjoitamme sen  Yläkemijoki. Marketta Harju-Autti kysyi asiasta kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, josta suositeltiin nimen kirjoittamista asuun Ylä-Kemijoki. He ovat suositelleet myös kylien Ylinampa ja Alanampa kirjoittamista Yli-Nampa ja Ala-Nampa mutta Rovaniemen kaupungin kanta on ollut, että nimet kylien kirjoitetaan yhteen ilman väliviivaa. Tutkimuskeskuksesta oli todettu myös, että joidenkin kuntien osalta on päädytty siihen, että niiden nimet kirjoitetaan ilman väliviivaa, kuten ne on totuttu kirjoittamaan, esimerkiksi Alatornio ja Ylitornio. Ylä-Kemijoki jää tarkoittamaan Kemijoen latva-alueita Pelkosenniemen ja Savukosken yläpuolella.

Näiltä sivuilta löytyy muun muassa geologi Peter Johanssonin artikkeli Yläkemijoen pinnanmuodoista ja geologisesta historiasta  ”Geologian ja maiseman kehitys”, arkeologi Hannu Kotivuoren kirjoitus Yläkemijoen elämästä tuhansien vuosien ajalta arkeologisten löytöjen valossa, Toivo Saunavaaran Mitä tulikaan tehtyä? Työhistoriaa ja muita muisteloita elämän varreltaMuisteluja lapsuudesta ja Muisteluksia evakkomatkasta Ruotsiin vuosina 1944-45, Antero Koivulan ”Evakkoon” -esitelmä ja Raili Alaviirin Runo Viirinkylästä ja kyläläisistä.  Eri kylien sivuilla on niistä kertovia tarinoita ja kuvia kylistä. 

UUSIMMAT KIRJOITUKSET / JULKAISUT:

Pentti Sääskilahti on kirjoittanut huumorin sävyttämiä muisteluksia ja näytelmiä (Kyläreissu 1913, Ristikontekijät), joiden tapahtumat voivat olla keksittyjä, mutta jotka  heijastelevat omaa aikaansa ja ihmisten ajattelua  ja joissa käytetään Yläkemijoen ihmisten puheenpartta. (julkaistu 17.4. 2016)

Seuraavan linkin takaa löytyy lyhytelokuva Neuvostoliiton Korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja Leonid Brezhnevin vierailusta Suomeen syyskuussa 1961: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/164474. Filmissä on lyhyt pätkä myös hänen vierailustaan Pirttikosken voimalaitoksella.  (julkaistu 29.6. 2015)

Veikko Kerätär kertoo Evakkomatkasta, Savotasta, Kämppäelämästä, Hyvistä ja huonoista hevosista ja Yläkemijoella tunnetusta selvännäkijästä Saukon Hannasta. Kerättären Veikon kirjoitukset on julkaistu 22.12. 2014.

Toivo Saunavaara kertoo elämästään, työurastaan ja elämän tapahtumista sekä tapaamistaan ihmisistä savotoilla ja muilla työmailla kirjoituksessaan  Mitä tulikaan tehtyä? Työhistoriaa ja muita muisteloita elämän varrelta. (julkaistu 7.10. 2014). Lisäksi hän kuvaa  kotitalonsa Lanssilan jälleenrakennuksesta Lapin sodan tuhojen jäljiltä ja yhtä kylissä sotien jälkeen kierrelleistä kulkumiehistä Savon-Paavoa, luudantekijää  (julkaistu 10.10.2014).

YLE:n arkistosta löytyy filmi Lapin jälleenrakennuksesta. Filmillä esiintyy Vanttauksen koulun nuori opettaja Kerttu Soudunsaari ja kylän lapsia. Filmi on tehty 1940-luvun lopulla. (julkaistu 24.8.2014)

Nettihistorian ylläpidosta vastaavat Antero Koivula (anteroj.koivula@gmail.com) ja Vesa Puuronen (vesa.puuronen@oulu.fi).  Näihin osoitteisiin toivomme saavamme aineistoja (kirjoituksia, kuvia ym.) ja yhteydenottoja. 

Näiden sivujen täydentäminen perustuu Yläkemijoen kylien entisten ja nykyisten asukkaiden aktiivisuuteen.

21.12. 2015 tilaston mukaan sivuilla on  vuonna 2015 lähes 20000 näyttökertaa, vierailijoita on ollut noin 6500. He ovat olleet 43 eri maasta. Kaikkiaan sivuja on käyty katsomassa niiden olemassa ollessa,  yli neljän vuoden aikana lähes 65 000 kertaa, vierailijoita on ollut lähes  19 000. Sivujen käyttäjien määrä maittain vuosilta 2014 ja 2013 löytyy käyttäjätilastoja-sivulta. SIVUJEN YLLÄPITÄJINÄ HALUAISIMME SAADA KOMMENTTEJANNE SIVUISTA: MISTÄ PIDITTE, MITÄ PUUTTUU, MINKÄLAISIA KUVIA HALUAISITTE LISÄÄ?

Päivitetty 29.6.2016/vp

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.