YLÄKEMIJOEN HISTORIAA
Puurosenkorva 1900-luvun alussa
Yläkemijoen kylien historian ensimmäinen osa: ”Elämää Yläkemijoen kylissä” julkaistiin lauantaina 25.7. 2015 ja toinen osa: Veden ja metsän viljasta 20.7. 2019. KIRJOJA on myynnissä Rovaniemelle Suomalaisessa kirjakaupassa (Revontulikeskus). Molemmat kirjat VOI TILATA LÄHETTÄMÄLLÄ ASIAA KOSKEVA SÄHKÖPOSTIVIESTI OSOITTEESEEN vesa.puuronen@oulu.fi Kirjojen hinta on 35 E + postituskulut noin 11,50 E/kirja. Ilmoittakaa tilaussähköpostissa OSOITTEEN LISÄKSI myös matkapuhelimenne numero, koska postista VOIDAAN lähettää ilmoitus kirjan saapumisesta matkapuhelimeen.
Kirjojen ulkoasun on suunnitellut ja ne on taittanut graafikko, kirjankuvittaja ja kirjailija Ulla Etto. 1. osan sisällysluettelo löytyy täältä, sen laajuus on 486 sivua ja 2. osan 380 sivua. Kirjoihin sisältyy artikkeleiden lisäksi kymmeniä valokuvia, karttoja, otteita erilaisista historiallisista asiakirjoista jne. Yläkemijoen kylien historian toisen osan sisällysluettelo löytyy klikkaamalla. Nämä kaksi kirjaa ovat kiinnostava lukupaketti kotiseutumme yhdeksän kylän historiasta. Alla kuva 2. osan kannesta. 1943 otetussa kuvassa on tuolloin yhdeksänvuotias Laina Hiltunen isänsä Janne Hiltusen kanssa. Kojamo, jonka Janne uisteli itse tekemällään uistimella Vanttauskosken yläpuolelta, Sievänkarin niemestä, painoi 21 kiloa.
Näiltä sivuilta löytyy maistiaisena uuden kirjan sisällöstä Jouko Saraniemen kirjoittama Kemihaaran Karhumiehet I ja II.(julkaistu 22.2. 2016). Saraniemi kuvaa kirjoituksessaan aikalaislähteiden avulla Kemihaaran eri kylissä (Piittisjärvi, Viirinkylä, Vanttausjärvi, Tennilä) asuneita karhunmetsästäjiä ja karhunkaatoja, jotka ovat tapahtuneet 1800-luvun lopulla. Kuuluisimmat karhunkaatajat Pekka ja Antti Piittisjärvi kaatoivat yhteensä yli 100 karhua. Piittisjärven isä-Pekka ja hänen poikansa Antti olivat maankuuluja metsästäjiä. Lisäksi Filippus Harju-Auttin kertomus kalastuksesta Auttissa ennen sotia (julkaistu 14.11.2017), ja muisteluksia Auttin suojeluskunnasta, metsästyksestä ja kalastuksesta sekä Auttin asutusalueesta (Julkaistu 29.8. 2018). Pentti Sääskilahden kirjoittama henkilökuva Helpin Eemelistä eli Pekka Emil Määtästä (julkaistu 29.8. 2018). Pirttikoskella voimalaitostyömaan aikaan asunut Heikki Halko on kirjoittanut kertomuksen Pirttikosken perheparakeilla , joka kuvaa elämää nuoren pojan näkökulmasta. (julkaistu ensimmäisen kerran näillä sivuilla 1.6. 2017). Toivo Saunavaara kertoo elämästään, työurastaan ja elämän tapahtumista sekä tapaamistaan ihmisistä savotoilla ja muilla työmailla kirjoituksessaan Mitä tulikaan tehtyä? Työhistoriaa ja muita muisteloita elämän varrelta. (julkaistu näillä sivuilla 7.10. 2014).
Alueen nimi – Yläkemijoki
Kotiseutumme nimi on Yläkemijoki. Marketta Harju-Autti kysyi nimen kirjoitusasusta kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, josta suositeltiin nimen kirjoittamista asuun Ylä-Kemijoki. He ovat suositelleet myös kylien Ylinampa ja Alanampa kirjoittamista Yli-Nampa ja Ala-Nampa mutta Rovaniemen kaupungin kanta on ollut, että nimet kylien kirjoitetaan yhteen ilman väliviivaa. Tutkimuskeskuksesta oli todettu myös, että joidenkin kuntien osalta on päädytty siihen, että niiden nimet kirjoitetaan ilman väliviivaa, kuten ne on totuttu kirjoittamaan, esimerkiksi Alatornio ja Ylitornio. Ylä-Kemijoki (tai pikemminkin Yli-Kemijoki) jää tarkoittamaan Kemijoen latva-alueita Pelkosenniemen ja Savukosken yläpuolella.
Muita kirjoituksia
Täältä löytyy muun muassa geologi Peter Johanssonin artikkeli Yläkemijoen pinnanmuodoista ja geologisesta historiasta ”Geologian ja maiseman kehitys”, arkeologi Hannu Kotivuoren kirjoitus Yläkemijoen elämästä tuhansien vuosien ajalta arkeologisten löytöjen valossa, Johanssonin ja Kotiovuoren artikkelit on julkaistu historian 1. osassa. Pentti Sääskilahti on kirjoittanut huumorin sävyttämiä muisteluksia ja näytelmiä (Kyläreissu 1913, Ristikontekijät), joiden tapahtumat voivat olla keksittyjä, mutta jotka heijastelevat omaa aikaansa ja ihmisten ajattelua ja joissa käytetään Yläkemijoen ihmisten puheenpartta. (julkaistu 17.4. 2016)
Toivo Saunavaaran Muisteluksia evakkomatkasta Ruotsiin vuosina 1944-45, Antero Koivulan ”Evakkoon” -esitelmä ja Raili Alaviirin Runo Viirinkylästä ja kyläläisistä. Toivo Saunavaara kuvaa kotitalonsa Lanssilan jälleenrakennuksesta Lapin sodan tuhojen jäljiltä ja yhtä kylissä sotien jälkeen kierrelleistä kulkumiehistä Savon-Paavoa, luudantekijää (julkaistu 10.10.2014). Veikko Kerätär kertoo Evakkomatkasta, Savotasta, Kämppäelämästä, Hyvistä ja huonoista hevosista ja Yläkemijoella tunnetusta selvännäkijästä Saukon Hannasta. Kerättären Veikon kirjoitukset on julkaistu 22.12. 2014.
Uusimmat kirjoitukset
Aimo Piiraisen kirjoitus MARJASTUSTA YLÄKEMIJOELLA kuvaa nimensä mukaisesti marjanpoimintaa ja sen merkitystä (julkaistu 6.2. 2023). Marketta Harju-Auttin kirjoitus Kulkemista Yläkemijoella ja Posion maantien tekeminen on nyt ajankohtainen, sillä tietä Auttista Posiolle ryhdyttiin rakentamaan tasan sata vuotta sitten vuonna 1912 (julkaistu 19.5. 2022). Vesa Puurosen kirjoitus Kaihuan kalanviljelylaitoksen historiasta 1926-1991 (julkaistu 15.6. 2021). Nimimerkki Ontto Kyläniemen kertomus matkastaan Wanttaus-laivalla Rovaniemeltä Vanttauskoskelle vuodelta 1924 (julkaistu 11.10. 2019), Marketta Harju-Auttin ”Kun sitä ryssää pelättiin.” Muistelma talvisodan ajalta (julkaistu 8.5. 2019). Veikko Kerätären muistelmia sotavankien metsätöistä jatkosodan aikana (julkaistu 3.12. 2018). Olavi Sääskilahden kirjoitus Harjalan Antista (julkaistu 11.10. 2018) ja Pentti Sääskilahden kertomukset Hakalan Veikko (julkaistu 11.10. 2019), Harjalan Antin potkurista ja Vanttaus- ja Kaihua-joesta (julkaistu 11.10. 2018). Veikko Saraniemen muisteluksia sota-ajoilta. (julkaistu 29.8. 2018).
Muuta Yläkemijoesta
Seuraavan linkin takaa löytyy lyhytelokuva Neuvostoliiton Korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja Leonid Brezhnevin vierailusta Suomeen syyskuussa 1961: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/164474. Filmissä on lyhyt pätkä myös hänen vierailustaan Pirttikosken voimalaitoksella. (julkaistu 29.6. 2015)
YLE:n arkistosta löytyy filmi Lapin jälleenrakennuksesta. Filmillä esiintyy Vanttauksen koulun nuori opettaja Kerttu Soudunsaari ja kylän lapsia. Filmi on tehty 1940-luvun lopulla. (julkaistu 24.8.2014)
SIVUISTA
Näiden sivujen täydentäminen perustuu Yläkemijoen kylien entisten ja nykyisten asukkaiden aktiivisuuteen.
SIVUJEN YLLÄPITÄJÄNÄ HALUAISIN SAADA KOMMENTTEJA SIVUISTA: MISTÄ PIDITTE, MITÄ PUUTTUU, MINKÄLAISIA KUVIA HALUAISITTE LISÄÄ?
As site administrator I would like to read your comments on the pages. What did you like, what is missing, what kind of photos would you like to see? Please don’t hesitate to contact me by e-mail vesa.puuronen@oulu.fi
Päivitetty 11.4.2023/vp
ylakemijoenhistoria 