Yläkemijoen historia-teos

 
Kartta klikkaamalla suuremmaksi

Yläkemijoen kylien historian ensimmäinen osa (julkaisija Yläkemijoen kylä ry., laajuus 484 s.) julkaistiin lauantaina 25.7. 2015.

Kirjaa on myynnissä Vanttauskoskella K-market Jokitorin yhteydessä toimivassa Siula-informaatiopisteessä (puh +358 50 567 9999, sähköposti: siula@rovaniemi.fi),  Rovaniemelle Suomalaisessa kirjakaupassa (Revontulikeskus) ja Kyläkartanossa Auttissa. Kirja maksaa 35 E, myyntitulot käytetään julkaistun teoksen painatuskulujen maksamiseen ja historian toisen osan kustannusten peittämiseen. Kirjaa voi tilata julkaisijalta lähettämällä asiaa koskevan sähköpostiviestin osoitteeseen aino.ollonen@gmail.com

KansinettipieniToimittaja Vesa Puuronen, professori, Oulun yliopisto, vesa.puuronen@oulu.fi.
SISÄLTÖ:

JOHDANTO
Vesa Puuronen

MUINAISUUDESTA 1600-LUVULLE

Peter Johansson,geologi, GTK, peter.johansson@gtk.fi.
Geologian ja maiseman kehitys 7 s.

Kallioperä
Jääkausiaika ja maaperän synty
Jäätikön sulamisvesitoiminta
Maankohoaminen ja Itämeren vaiheet
Kasvillisuus leviää alueelle

Hannu Kotivuori, arkeologi, Lapin maakuntamuseo, hannu.kotivuori@rovaniemi.fi.
Vuosituhansien asutusjäljet 13 s.

Vanhimmat muinaislöydöt
Pyytäjän elämä
Pyytäjän välineet
Löytöjä kivikauden asuinsijoilta

  • Tennilä ja Viirinkylä
  • Vanttauskoski, Alajärvi ja Vanttausjärvi
  • Kaihua ja Pekkala
  • Juotasniemi ja Säpsänkoski
  • Juotasjärvi
  • Autti ja Pirttikoski

Kuoppapyytäjän keinot
Rautakauden kulkijat
Viitteitä metsäsaamelaisuudesta                                                

YLÄKEMIJOKILAISTEN KIELI

Marketta Harju-Autti, lehtori (emerita), Oulun Yliopisto, marketta.harju-autti@pp-inet.fi.
Yläkemijokilaisten murre – osa peräpohjolaista Kemin murrealuetta

Äännerakenne
Muotorakenne
Sanasto
Lopuksi
Murteen tallentamisesta
Näytteet
Heikki Eemeli Pekkala: Lapsuutta 1880-luvun Pekkalassa
Kaisa Erika Nurmela (o.s. Aikio): Ei kauppoja ei maanteitä
Kaisa Erika Nurmela (o.s. Aikio): Voimalaitostöitä ja Ruotsiin muuttoa – tunnelmia 1970-luvun alussa
Filippus Harju-Autti: Niitulla kulkeminen Harju-Auttilta
Filippus Harju-Autti: Lautanvienti Pikkukylästä Kemijokea alas

Marketta Harju-Autti
Historian jälkiä paikannimissä                                                        

Paikannimien tallennus ja ja kokoelmat
Nimistön tutkimuksesta, tutkimuksen aineistoista ja lähteistä
Paikannimien rakenne
Yläkemijoen seutu ilman paikannimiä
Paikannimien syntyminen ja vakiintumien alkaa
Alueen rajaamisesta
Paikannimien kertomaa
Yhteenveto

YLÄKEMIJOEN KYLIÄ JA KYLÄLÄISIÄ1600-LUVULTA 1900-LUVULLE

Yläkemijoen alueen ja kylien varhaisvaiheita
Vesa Puuronen

Vanttausjärven luonto ja varhaishistoria
Jouko Saraniemi, lehtori, Lapin Ammattikorkeakoulu, jouko.saraniemi@lapinamk.fi.

Vanttausjärven seudun luonnonolot
Varhaishistoria ja saamelaisasutus
Järvikalastuksen hiipumisesta pysyvän asumisen alkuun
Vanttausjärven ensimmäiset asukkaat

Vanttausjärven asuttamisen alku Kulusjärven rannoilla
Jouko Saraniemi

Kulusjärven tilan vaiheita
Isokulusjärven luonnonolot
Kulusjärvellä asuttiin jo 1800-luvun ensi vuosikymmenellä
Miksi juuri Kulusjärvelle?
Jurmut Kulusjärven uutistilan ensimmäisinä asukkaina
Kulusjärven uutistilan katselmukset ja tilan rakennukset
Tilan asukkaat vuosina 1866 – 1882
Pois Kuluksesta – vaikka Amerikkaan
Tennilän suku Kulusjärven omistajana
Järven kuivatus
Lopuksi

Vanttausniemen kruununtorppa 1855 – 1935
Jouko Saraniemi

Vanttausniemi – Rovaniemen ensimmäinen kruununtorppa
Vanttausniemen kruununtorpan varhaisvaiheet
Vanttaus-Paavon (Paavo Saraniemi 1815-1877) perheen vaiheista
Uutistilahankkeen kaatuminen ja Vanttaus-Paavon tilinpäätös
Vanttausniemen toinen isäntä Juho Heikki
Juho Heikki siirtoistutti muikun Vanttausjärveen
Juho Heikki myllärinä, seppänä, tukinuittajana ja -myyjänä
Kruununtorpasta kaksi tilaa – Saraniemet ja Koskiniemet valtion asutustilallisiksi

Saariniemen tila 1862 – 1932
Jouko Saraniemi

Metsänvartijatorpan perustaminen
Esaias Pekkala, Saariniemen ensimmäinen metsänvartija
Strandin suku saapuu Vanttausjärvelle
Metsänvartijan työkenttä
Metsänvartijatorppa muuttuu kruunujntorpaksi Ojalan ja Saariniemen viljelystilat perustetaan

Mäntyniemen asutushistoriaa
Jouko Saraniemi
Ruokamo-Karjalaisen suku asutti Mäntyniemen
Juho Erkki Hietalan ja Matti Pekanpoika Karjalaisen tulo Yläkemijoelle
Mäntyniemestä uutistalo 1895
Vastoinkäymiset koettelevat – Karjalaiset muuttavat, Hietalat jäävät

Vanttausjärven ja lähialueen muut kruununtorpat
Jouko Saraniemi

Kiviniemi vuodesta 1878
Kumpula vuodesta 1899
Lahtela eli Lampinen vuodesta 1914
Alajärven asuttajat
Vuoskujärvi vesitienä, kalavetenä ja vesivoiman lähteenä
Vuoskujärven asukkaat
Pikkukulusjärven kolme asutustilaa

Vanttausjärven asutusalue
Jouko Saraniemi

Metsähallituksen suuntaama asutustoiminta Kemihaarassa 1800-luvun jälkipuoliskolla
Asutustoiminta Kemihaarassa 1800-luvun lopulta1930-luvulla
Vanttausjärven asutusalueen perustaminen
Suunnittelutyön käynnistäminen
Perustamistyöt käynnistyvät ja alueen tilat asutetaan
Asukkaat tiloille

 Vanttausjärven kylän elämää
Jouko Saraniemi

Yhteisiä rientoja
Poismuutto

Vanttausjärjen ja lähijärvien valjastamien 
Veikko Saraniemi

Auttin suvun vaiheita
Marketta Harju-Autti

Sukujuuret Rovaniemellä ja Kuusamossa
Muutto Kuusamosta Auttiin
Auttin kantatilan elämää 1800-luvulla
Uusi-Auttin eli harjun perustaminen ja asukkaat
Harju-Auttin perustaminen ja asukkaat
Juhon suurperheen kasvaminen ja muutot muualle
Antin perhe ja jälkeläiset Ingeröisen talossa eli Iisakilla
Maasta, karjasta, porosta ja vedestä
Kulkuyhteyksien risteyskohdassa
Kiertokoulusta kansakouluun
Auttin suku evakon jälkeen
Auttin suku Vanttauskoskella, Viirinkylässä ja Vanttausjärvellä
Auttin suvun elämää Rovaniemellä – kirkonkylässä, kauppalassa ja kaupungissa
Suuresta addressista monenlaiseen vaikuttamiseen ja osallistumiseen
Kemijokivarren asuttajasta laajaksi suvuksi
Autti, Uusi-Autti, Harju-Autti ja Misikangas periytyvinä sukuniminä

YLÄKEMIJOEN ELINKEINOJA

Yläkemijoen alueen metsien käytöstä 1800-luvulla  
Jouko Saraniemi

Varhaista metsänkäyttöä
Metsätalouden aikaan
Puuliike Yläkemijoella
Varhainen metsätalous ja sen vaikutukset

Poronhoito 1800-luvulla Rovaniemen pitäjässä ja Kalliosalmen paliskunnassa                                                                 
Jouko Saraniemi

Nykykulkija kaupankäynnin jäljillä
Kalevi Leppänen

Laukkukauppa ja markkinat
Tiet, väestö ja ostovoima
Varsinaisten maakauppojen aika, savotoiden ja kamarien kaupat
Pirttikaupat 50-luvulla
Savottakaupat
Jälleenrakennuksen aika
Voimalaitostyömaat moottoreina
Muistikuvia kylien kaupoista
Myymäläauto: todellinen lähikauppa
Valintamyymälöiden ja uusien kokeilujen aika

Vesivoimaa koskien kylistä: elämänvirrasta elämäntavan muutokseen
Outi Autti. tutkija, Oulun Yliopisto, outi.autti@oulu.fi.

Joen merkitys ennen voimalaitoksia
Pysyvä asutus perustui sekakulttuuriin
Kalastuksen monet merkitykset
Metsäteollisuus ja uitto
Kemijoen rakentaminen ja muu yhteiskunnan muutos
Sota-ajan haasteista yhteiskunnan suureen murrokseen
Kemijoen rakentamisen lyhyt historia
Voimalaitosrakentamisen aiheuttamia muutoksia ympäristössä
Lohen menetys
Maiseman muutos
Menetetyt paikat
Kehittynyt infrastruktuuri
Paikallisten asukkaiden olemattomat vaikuttamismahdollisuudet ja valtasuhteiden epätasapaino
Vallan näkyvät merkit
Perusteluja epäsuhtaisille valta-asetelmille
Vallankäyttö rakentajien päämäärien tukena
Paikalliset asukkaat alamaisina, pelastettavina tai vastustajina

Auttin postin historiaa
Irma Komulainen

SIVISTYSTÄ JA SEURATOIMINTAA

Koululaitos Yläkemijoella
Meeri Vaarala, Alueellisten palvelujen johtaja, Rovaniemen kaupunki,  meeri.vaarala@rovaniemi.fi.

Kinkerit
Kiertokoulut alkuopetuksen tueksi
Jokivarsi saa kansakoulunsa
Viiri ehätti ensin
Autti seurasi perässä
Pekkala saa koulun 1925
Vanttauskosken kansakoulu 1927
Juotaksella aloitetaan Filippuksen talossa 1927
Tennilän kansakoulu aloittaa Vaaranpirtissä 1931
Vanttausjärvellä kansakouluun 1942
Pikkukylän koulu 1948
Pajulammen asutusalueen koulu 1951
Jokivarsi saa oman oppikoulun

Kansakouluaika 1945-1951
Martti Karjalainen, insinöörikommodori, evp, karjalainenmk@hotmail.com

Auttin nuorisoseuran historiaa
Irma Komulainen ja Vesa Puuronen

Viirin Virin historiaa
Meeri Vaarala

 Seurakuntatoiminnan historiaa

Auttin hautausmaan historia
Irma Komulainen, lehtori (emerita), irma.komulainen@pp3.inet.fi.

SODAT JA KYLIEN ARKI

Naiset kotirintamalla

Monena oli oltava
Irma Komulainen

Raskas viesti saapuu
Irma Komulainen

Muisteluita evakosta
Toivo Saunavaara

Lapin sodan tuhot Yläkemijoella
Nina Sääskilahti, tutkija, Jyväskylän yliopisto. nina@saaskilahti.net

Maan tasalle hävitetty Yläkemijoki
Kadonnut kulttuurimaisema
Jälleenrakentaminen – puutetta rahasta, materiaaleista ja työvoimasta
Ensihätään korsuja ja pikkupirttejä
Yhteiset ponnistelut ennen ja jälkeen sotatuhojen

Jälleenrakennus

Säpsän tiilitehdas
Erkki Kuusela, erkki.kuusela@pp.inet.fi

VÄLÄHDYKSIÄYLÄKEMJOEN ELÄMÄSTÄ SOTIEN JÄLKEEN

Kyläpoliisina Yläkemijoella 1959-1964
Alm Jouko, jouko.alm@gmail.com

Kirjoittajat

Päivitetty 23.1. 2016/vp

5 kommenttia

  1. Tapani Juotasniemi

    Historian kirjoittajille! Isäni, syntynyt 1913, kertoi minulle paljon perinnetietoa yläkemijoelta. Siellä esiintyi myös mm. pappi ja apteekkari laitiset, Lapin rajavartioston pällikkö. Lisäksi isäni kertoi lohen pyynnistä, karhun metsästyksestä (minulla on isäni papan karhukeihäs), voimalaitosten teosta ja paikallisten taistelusta korvauksista, porotaloudesta, jälleenrakentamisesta, sota-ajoista, koululaitoksesta(isäni oli kiertävä puutöiden opettaja, Kajaanin seminaarin käynyt), ym. Asun syntymäkotitilallani Juotasniemessä ja kuljen päivittäin Rovaniemellä Lapin ammattiopistolla, jossa toimin metsäkoneopetuksen lehtorina.
    Voin kertoa lisää, jos kiinnostaa..
    Terv. Tapani Juotasniemi

  2. Varmasti kinnostaa. Juhani Herranen Auttista aikoo ryhtyä kirjoittamaan isänsä toiminnasta. Juhani Juotasniemi on mukana Rovaniemellä myöhemmin syksyllä.
    Erityistä kiinnosta on mm. Säpsä tiilitehtaasta. Juotaksen voimalaitoksesta ja
    altaasta jne.

    • Erkki Kuusela Ranua

      Isäni Leo Kuusela perusti pienen Säpsän tiilitehtaan jälleenrakennusajan tarpeisiin. Sehän toimi 1947- 1953 välisenä aikana . Kerään siitä tietoa ja jotain muisteloita.
      Terveisin Erkki Kuusela

      • tervehdys

        Kiitos mielenkiintoisen aiheen saamisesta asiaa hyvin tuntevan kirjoittamana teokseen mukaan.Valokuvat Spsn tehtaasta ovat erityisen kiinnostavia.Odotamme mielenkiinnolla.

        tv.Kari Nojonen

        0400694011

        kari.nojonen@pp1.inet.fi

      • Terttu Korhonen

        Hei Erkki! Minulla on kuvakin isäsi perustamasta tiilitehtaasta, kuva on otettu Karjalaisen ”törmältä”, koko tehtaan alue näkyy siinä ja äitinikin oli tehtaalla töissä johonkin aikaan. Ota yhteyttä niin jutellaan enemmän ja annan kuvan Sinulle.
        Terveisin Terttu Korhonen (os. Puska)

        t

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: